Kotus vieraili Tallinnassa

Yhteistyötä Eesti Keele Instituutin kanssa.

Osa Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) työntekijöistä kävi maanantaina 11. syyskuuta vierailulla Tallinnassa Eesti Keele Instituutissa (EKI). Vierailun tarkoituksena oli tiivistää Kotuksen ja EKIn välistä yhteistyötä ja kertoa molempien asiantuntijalaitosten kuulumisia.

Eesti Keele Instituut on viron kielen huollosta vastaava toimija, jonka tehtävät ovat melko samankaltaisia kuin Kotuksen. Kielenhuoltotyön lisäksi EKIssä muun muassa toimitetaan sanakirjoja ja pidetään koulutuksia. Eesti Keele Instituutilla on myös monia sellaisia toimintoja, jotka Suomessa kuuluvat ensisijaisesti muille toimijoille kuin Kotukselle. Näitä ovat esimerkiksi selkoviron ylläpitäminen ja kieliteknologian kehittäminen.

Eesti Keele Instituut Tallinnan Roosikrantsilla.

Kielenhuoltoa ja kieliteknologiaa

Kotuksesta esityksen pitivät johtaja Leena Nissilä ja vähemmistökieliasioiden vastuuhenkilö Lotta Jalava. Paneelikeskusteluihin osallistuivat Jalavan lisäksi osastonjohtajat Salli Kankaanpää, Pirkko Kuutti ja Charlotta af Hällström-Reijonen.

Keskustelunaiheina seminaarimuotoisessa tapaamisessa olivat muun muassa kielenhuoltotyön tulevaisuus, kieliteknologian hyödyntäminen ja strateginen suunnittelu. Erityisesti suomen ja viron kielenhuoltoon ja kielineuvontaan liittyvien kysymysten todettiin olevan hyvin samansuuntaisia.

Martin Eessalu, Pirkko Kuutti, Jelena Kallas, Salli Kankaanpää, Charlotta af Hällström-Reijonen ja Margit Langemets paneelikeskustelussa.

Yhteistyötä lahden yli

Aikaa käytettiin sen pohtimiseen, millaista entistä tiiviimpää yhteistyötä Kotimaisten kielten keskus ja Eesti Keele Instituut voisivat tehdä. Esille nousivat esimerkiksi Viro–suomi-sanakirjan yhteistyö ja kestävän kehityksen sanaston laatiminen suomeksi ja viroksi. Lisäksi pohdittiin, miten esimerkiksi sekä Kotuksen että EKIn sana-aineistot voisivat olla paremmin molempien laitosten käytössä.

Keskustelussa painotettiin myös julkisen kielineuvontarekisterin haasteita ja mahdollisuuksia sekä sitä, kuinka kieliteknologiaa voisi hyödyntää paremmin. Lisäksi todettiin, että kielen asiantuntijoiden tulee seurata tarkasti kielen käyttöä ja kehitystä: ei voi pätevästi ohjeistaa, mikä on oikein tai väärin, ellei ole hyvin perillä siitä, mitä kielelle oikeasti kuuluu.

Eesti Keele Instituutin johtaja Arvi Tavast ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä.

Tulossa lisää kieliasiaa

Julkaisemme myöhemmin verkkosivuillamme EKIn kieliteknologia-asiantuntijoiden Kadri Varen ja Helen Kaljumäen haastattelun, jossa keskitymme kieliteknologiaan ja sen tuoreimpiin kuulumisiin. Eesti Keele Instituut on Virossa yksi tärkeimmistä kieliteknologiaa edistävistä tahoista.

Vuonna 2022 ekiläiset vierailivat Kotuksessa. Tämänkertainen tapaaminen oli siis vastavierailu. Edellisen vierailun yhteydessä haastattelimme Eesti Keele Instituutin johtajaa Arvi Tavastia. Haastattelu on luettavissa verkkosivuillamme.

• Robert Sundman: ”Viron kielen asema on vahvempi kuin koskaan” (Kotuksen uutiset, 12.4.2022)
  
• Eesti Keele Instituutin verkkosivut

Eesti Keele Instituutin tavoite: ”Puolustamme viron kielen säilymistä ja kehitystä.”

Palaa otsikoihin