Kotuksen uutiset 2023
Tuhti kielipaketti
Vuodenvaihteessa on puhuttu muun muassa virkakielestä, hyvinvointialueista ja etymologioista.
Loppuvuoden 2022 ja alkavan vuoden 2023 aikana Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoita on pyydetty kommentoimaan muun muassa uusien hyvinvointialueiden nimiä, verkossa julkaistua Suomen etymologista sanakirjaa ja vuoden uudissanoja.
Kommunikaation kompastuskiviä -podcast: Kohti selkeää virkakieltä
Miksi virkakielessä käytetään usein
passiivia? Mitä haittaa siitä on, jos virkakieli ei ole
selkeää? Kotuksen erityisasiantuntija Aino Piehl kertoo selkeästä virkakielestä Arto Mustajoen Kommunikaation kompastuskiviä -podcastin jaksossa Miten päästä kapulakielestä selkeään virkakieleen?
Piehl kertoo myös työstään EU-kielenhuoltajana. Podcastissa keskustellaan muun muassa siitä, mitä selkeä virkakieli on ja mihin sitä tarvitaan. Lisäksi Piehl kertoo, miten selkokieli eroaa selkeästä virkakielestä ja millaiset kohderyhmät selkokielestä hyötyvät.
Suomen kielen lautakunta ei innostu hyvinvointialueiden oheisnimistä
Tehy-lehdessä kerrotaan, että uusille hyvinvointialueille on keksitty erilaisia oheisnimiä pitkien virallisten nimien tilalle. Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimiva suomen kielen lautakunta suosittelee kuitenkin, että kustakin hyvinvointialueesta käytetään sen oikeaa nimeä epäselvyyksien välttämiseksi.
Oheisnimet voivat sekoittua
yritysten ja tuotteiden nimiin, ja niiden taivuttaminen voi olla
hankalaa. Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo kertoo esimerkin Pohde-nimen hankalasta taivuttamisesta: ”Kielitaju ohjaa taivuttamaan ’Pohteen’ astevaihtelun mukaisesti, mutta oikeastaan pitäisi taivuttaa ’Pohden’,
kun kyseessä ei ole sana, johon astevaihtelu kielihistoriallisesti
kuuluu. Tällaiset asiat pitäisi miettiä jo suunnitteluvaiheessa.”
Onkamoa haastateltiin myös Helsingin Sanomien hyvinvointialueiden nimiä koskevaan juttuun. Hän muistuttaa, että viranomaisen tai julkisen palvelun nimen pitää ensisijaisesti kuvata kohdettaan, ja persoonallisia oheisnimiä tulisi käyttää vain, kun sekaantumisen vaaraa ei ole. Lisäksi oheisnimet pitäisi kaksikielisillä alueilla muodostaa myös ruotsiksi.
Aristoteleen kantapää: Järkälemäinen tietoteos sanojen alkuperästä
Pasi Heikura haastattelee Kotuksen entistä johtajaa Ulla-Maija Forsbergia Aristoteleen kantapää -podcastin jaksossa Sanojen alkuperän tutkiminen ei pääty koskaan. Jaksossa keskustellaan muun muassa Kotuksen julkaisemasta Suomen etymologisesta sanakirjasta. Heikura kuvailee sanakirjaa järkälemäiseksi tietoteokseksi.
Forsberg kertoo sanakirjatyöstä, sen historiasta ja etymologisesta tutkimuksesta. Hän kertoo myös esimerkiksi siitä, miten Stadin slangin etymologisen sanakirjan laatiminen eroaa niin sanotun tavallisen etymologisen sanakirjan laatimisesta.
Kielen päällä: Uusia ja vanhoja sanoja Kielitoimiston sanakirjassa
Jari Aula haastattelee Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajaa Minna Pyhälahtea Kielen päällä -podcastissa sanakirjaan hyväksytyistä uudissanoista. Jakson nimi Mitä yhteistä on mokkapalalla, muutosneuvotteluilla ja kotivaralla? paljastaa jo muutaman sanakirjaan lisätyistä uusista sanoista.
Pyhälahti kertoo myös Kielitoimiston sanakirjasta poistetuista sanoista, joita ei juuri enää kielenkäytössä tavata. Uusimmassa päivityksessä poistettiin esimerkiksi sana luokokuivatus. Sanoja poistetaan kuitenkin vain harvoin, ja tavallisempaa on merkitä sana vanhahtavaksi ja viitata uudempaan käytössä olevaan sanaan.
Kotus ehdottaa paikannimilain säätämistä
Helsingin Sanomat uutisoi paikannimilakia koskevasta Kotuksen ehdotuksesta. Kotuksen tavoitteena on, että seuraava hallitus ottaa asiakseen paikannimilain säätämisen Suomeen. Paikannimien luotettavuus ja yhtenevä käyttötapa ovat edellytys esimerkiksi toimivalle viranomaisviestinnälle. Paikannimilain lisäksi Kotuksen hallitusohjelma-avauksiin kuuluu muitakin kotimaisiin kieliin ja kielenkäyttöön liittyviä parannuksia.
- Kotus ehdottaa paikannimilain säätämistä hallitusohjelmaan (Helsingin Sanomat, 12.12.2022)
- Kieliavauksia 2023: Paikannimilaki
Vuoden sanat kuvaavat kulunutta vuotta
Helsingin Sanomissa kerrotaan vuoden sanoista, joita eri Euroopan maissa on valittu. Monissa maissa sanat heijastavat epävakaata aikaa, jota Euroopassa eletään – teemoina ovat muun muassa sota, ilmastonmuutos ja taloudelliset murrokset.
Suomessa ei valita yksittäistä vuoden sanaa, vaan Kotimaisten kielten keskus julkaisee joukon sanapoimintoja suomen kielestä. Sanakirjantoimittaja Ilona Paajanen kertoo Helsingin Sanomissa, että vuoden sanapoimintoihin valitaan sanoja, jotka ovat olleet vuoden mittaan esillä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.
- ”Le flygskam”, ”Zeitenwende” ja ”ilmastoliimanäppi” – vuoden sanat 2022 ovat oivaltavia, mutta heijastelevat synkkiä aikoja (Helsingin Sanomat, 24.12.2022)
- Sanapoimintoja vuodelta 2022
