Kotuksen uutiset 2021
Suomen kielen lautakunnan seminaari lähestyy
Puheenvuoroja suomen käyttöaloista, yleiskielen hallinnasta ja kieleen kotoutumisesta.
Tervetuloa seuraamaan ”Suomen kielen tulevaisuus – ratkaisuja” -etäseminaaria keskiviikkona 19. toukokuuta 2021 klo 13–15.30. Seminaarin järjestävät suomen kielen lautakunta, Kotimaisten
kielten keskus ja Äidinkielen opettajain liitto ry.
Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Seminaaria pääsee katsomaan suorana lähetyksenä oheisen linkin kautta, ja siitä tehdään myös tallenne.
Seminaarin ohjelma
Klo 13.00–13.30
Avaus (johtaja Ulla-Maija Forsberg, Kotimaisten kielten keskus)
Mikä on suomen kielen lautakunta ja mitä se on tehnyt kaudella 2018–2021? (professori Jaakko Leino, suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja)
Miten kansalliskielistrategia edistyy? (yksikönjohtaja Corinna Tammenmaa, oikeusministeriö)
Klo 13.30–14.15 Suomen kielen käyttöalan tukeminen
Termityö tukemassa suomen kielen käyttöä tieteen kielenä (professori Tiina Onikki-Rantajääskö, Tieteen termipankin johtaja, Helsingin yliopisto)
Kääntäjä ja kääntäminen suomen kielen käytön tukena – näkökulmana David Foster Wallacen teos Päättymätön riemu (suomentaja Tero Valkonen – kommenttipuheenvuoro: toimittaja Ville Eloranta, Helsingin Sanomat)
Tarkastelussa julkishallinnon nimet (nimistönhuoltaja Ulla Onkamo, Kotimaisten kielten keskus)
Klo 14.15–14.50 Yleiskielen hallinnan parantaminen
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus meillä ja muualla (yliopistonlehtori Satu Grünthal, Helsingin yliopisto – kommenttipuheenvuoro: Sari Hyytiäinen, Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja)
Miten Kotimaisten kielten keskus edistää yleiskielen hallintaa? (osastonjohtaja Salli Kankaanpää ja Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Tarja Heinonen, Kotimaisten kielten keskus)
Klo 14.50–15.30 Suomen kieleen kotoutuminen
Miten maahanmuuttaja on selvinnyt Suomessa koronatilanteessa? (Suomen kielen oppija Mohor Banerjee – kommenttipuheenvuoro: kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, Selkokeskus)
Kääntäjä vai kotoistaja? Epäselvä ja monimutkainen kielenkäyttö asioimistulkkauksen haasteena (apulaisprofessori Simo Määttä, Helsingin yliopisto – kommenttipuheenvuoro: suomentaja Sampsa Peltonen)
Loppusanat
Ulla-Maija Forsberg