Kotuksen uutiset 2019
Äet, hyvinvointi ja sukupuolineutraalius
Julkisuudessa on taas puitu kieliasioita.
Maaseudun Tulevaisuus -lehti on tiedustellut lukijoiltaan lempimurresanoja. Vastauksia kertyi 575. Suosituimmat vastaukset olivat äiti (äet, äitee, äeti ja äite) ja minä (tarkkaan ottaen mie).
Jutussa haastatellaan Kotimaisten kielten keskuksen Heikki Hurttaa. Hurtan mukaan on ”kiinnostavaa ja hauskaa tietää, että melko harvinaiset murresanat ovat edelleen elossa”. Hän kiinnittää huomiota esimerkiksi lapottamiseen eli heinän laittoon seipäille. ”Nummilainen murresana on tunnettu varsin pienellä alueella Salon ja Lohjan seudulla. Hauska nähdä, että se tunnetaan edelleen.”
Suuria aineistoja ja sanakirjoja
Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan myös Suomen murteiden sanakirjasta ja murrearkistosta. Lehden mukaan Suomessa on yksi maailman suurimmista murrearkistoista.
Arkiston pohjalta toimitetaan Suomen murteiden sanakirjaa, tätä nykyä suoraan verkkoon. Työ alkaa olla puolessa välissä. Ensimmäinen osa ilmestyi painettuna 1985.
Muuallakin maailmassa on suuria ja pitkäkestoisia sanakirjahankkeita. Näin jutussa: ”Saksassa Grimmin veljekset, jotka tunnetaan saduistaan, olivat myös
kielentutkijoita. He alkoivat koota suurta saksan kielen sanakirjaa
vuonna 1838. Teos valmistui lopullisesti 1961.”
Kehityshyvinvointikeskusko?
Iltalehti kertoo, että Tampereella on nimitetty terveyskeskus kehityshyvinvointikeskukseksi. Jutussa haastatellaan Kotuksen Liisa Raevaaraa.
Nimen taustalla on tarve viestiä siitä, että uudessa terveyskeskuksessa tehdään paljon muutakin kuin parannetaan sairauksia. Mutta asiakkaan kannalta uusi nimitys on vähintäänkin ongelmallinen.
”Hyvinvointikeskus ei ehkä kuulosta kovin asianmukaiselta sairaan potilaan näkökulmasta. Lisäksi hyvinvointikeskus sekoittuu nimenä helposti esimerkiksi kuntosaleihin ja kylpylöihin”, Raevaara sanoo. Monesta osasta koostuvaa kehityshyvinvointikeskus-sanaa on lisäksi hankala hahmottaa. Sana on rakenteellisestikin vaikea.
Ammattinimikkeellä on väliä
Moreenimedian jutussa käsitellään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Yhä useammat tahot ovat alkaneet suosia niitä tasa-arvon edistämiseksi. Kielentutkija Mila Engelbergin mukaan on hyvä, että aihe on noussut keskusteluun, sillä mieskeskeisyyden purkaminen lisää tasa-arvoa.
Jutussa haastatellaan myös Kotimaisten kielten keskuksen johtajaa Ulla-Maija Forsbergia. Forsbergin mukaan miehisten ammattinimikkeiden synty ulottuu kauas historiaan, aikaan, jolloin työelämä oli sukupuolten kannalta nykyistä eriytyneempää. Forsbergin mukaan neutraalien nimikkeiden käyttäminen edistäisi tasa-arvoa. Neutraalit nimikkeet ohjaavat molempia sukupuolia hakeutumaan tehtäviin tasapuolisesti.