Kotus-vinkit
Vuoden viides arkivapaa
Helatorstai on nimensäkin mukaan pyhäpäivä.
Vuoden 2024 alkaessa mediassa hehkutettiin tämän vuoden olevan työntekijän unelma, sillä niin sanottuja arkipyhiä eli työviikon keskelle sijoittuvia vapaapäiviä, on maksimimäärä: kahdeksan tai kymmenen kappaletta laskentatavasta riippuen. Arkipyhien vuosi on saapunut puoliväliinsä, ja 9. toukokuuta vietetään helatorstaita, Kristuksen taivaaseen astumisen päivää.
Pyhästi, mutta pienellä
Vuonna 2019 julkaistussa Kotus-vinkissä muistutetaan muun muassa siitä, että helatorstai, kuten monet muut juhla- ja merkkipäivät, kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Päivää on aikanaan pidetty vuoden merkittävimpänä kirkkojuhlana ja monissa paikoissa on poltettu juhlatulia, helavalkeita. Välillä juhlan nimi tosin oli Kristuksen taivaaseen astumisen päivä. Nimessä ei voinut olla torstaita, koska päivä oli siirretty lauantaihin vuonna 1973 liiketaloudellisista syistä – näin oli saatu viisipäiväinen työviikko. Takaisin perinteiselle paikalleen juhlapäivä on siirretty vuonna 1992
Kevään balladeja
Helatorstailla, helluntailla ja Helka- tai Helga-nimillä on kaikilla sama alkuperä, muinaisruotsin hælgho ’pyhä’. Pääsiäistä seuraaviin keväisiin tai alkukesäisiin helatorstaihin ja helluntaihin ovat sitoutuneet myös vuosittaiset, vanhimpina säilyneinä suomalaisina perinnejuhlina pidetyt Ritvalan helkajuhlat. Niillä, kuten helavalkeillakin, on esimerkiksi kylvöön ja hedelmällisyyteen liittyviä esikristillisiä piirteitä.
Helkajuhlissa tyttöjen ja nuorten naisten muodostamat kulkueet kokoontuivat laulamaan, tanssimaan ja leikkimään. Helkajuhlissa lauletut balladit, Mataleenan, Inkerin ja Annikaisen virret, ovat tunnetuimpien joukossa yksittäisistä suomenkielisistä kansanlauluista.
Helkajuhlista ja muista kevään pyhien aiheista on kirjoittanut Minna Pyhälahti Kielellä-kolumnissa toukokuussa 2013.
Lisää aiheen viereltä:
- Helluntai (Kysymyksiä ja vastaksia sanojen alkuperästä)
- Helga ja Helka (Kysymyksiä ja vastauksia nimien alkuperästä)