Viikon vinkit 2017
Kevään korva ja kevätpäiväntasaus
Sanojen taustaa.
Milloin onkaan kevään korva? Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan korvalla on sukukielissä muun muassa sellaisia merkityksiä kuin ’vierus’ ja ’vieri’. Kevään korva viittaisi näin kevään välittömään läheisyyteen, kevään vieressä ollaan!
Etymologisten sanakirjojen esittely
Suomen murteissa korvalla on mitä moninaisimpia käyttötapoja. Niitä esitellään Suomen murteiden sanakirjassa.
Entäpä itse kevät? Mistä se juontuu? Sanan taustaa on selittänyt Heikki Hurtta kolumnissaan:
Kevät on sanana ainakin kolmatta tuhatta vuotta vanha, mikä näkyy siitä, että se kuuluu kaikkien suomen lähisukukielten sanastoon: esimerkiksi viroksi ’kevät’ on kevad(e). Vanhinta omaperäistä sanastoamme ei kevät kumminkaan ole. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että kevään käsite olisi ollut aiemmin tuntematon; kevät-sana vain on korvannut aiemman saman vuodenajan nimityksen. Myös aiempi nimitys elää edelleen suomen kielessä, nimittäin ’keväisiä peltotöitä, kasvavaa (kevät)viljaa’ merkitsevänä touko-sanana.
Heikki Hurtta: Kevät, touko ja kesä (Kieli-ikkuna, 4.5.2004)
Kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta. Kuinka vanha termi on kyseessä? Tätä valotetaan vuoden 1705 almanakkaa koskevassa artikkelissa:
Termin kevätpäiväntasaus kirjallinen ensiesiintymä on vuoden 1705 almanakassa, Kewä päiwän tasaus.
