Viikon vinkit 2018
”Pitkä matka on kauvas”
Tekstejä lomasta ja matkasta.
Maantietä matka suorin. (Nivala)
Menen sinne, minne tie vie ja matka johdattaa. (Tyrvää)
Pitkä matka on kauvas, ja kaukana on paha olla. (Rovaniemi)
Toivosa on hyvä ellää ja Suomesa hauska matkustaa. (Rovaniemi)
Lentoon!
Lentoasema sijaitsee suuren tilantarpeen ja koneiden melun takia tyypillisesti jossakin kaupunkiseudun liepeillä. Tavallisimmin lentoasemasta käytetään silti keskuskaupungin nimeä (Zürichin lentoasema, saksaksi Flughafen Zürich). Yleisesti tunnettu nimi palvelee parhaiten matkaajia.
Sami Suviranta: Lentoaseman nimi (Kielikello, 2/2016)
Tampereitse Thaimaahan
Myös erisnimiin voi liittää -itse-lopun: Tampereitse, Kuopioitse. Tällaiset erisnimistä muodostetut prolatiivit ovat harvinaisia ja ehkä usein leikillisesti käytettyjä, mutta silti rakenteeltaan mahdollisia ja ymmärrettäviä.
Sari Maamies: Twitteritse ja Tampereitse (Kielikello, 1/2015)
Kotimaanmatkaaja tarkistaa paikannimien taivutusmuodot 21 000 nimen Asutusnimihakemistosta.
Pitkänmatkan kulkijaa auttaa lista maiden nimistä seitsemällä kielellä ja julkaisu Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet.
Maiden nimet seitsemällä kielellä
Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet
Lomalla työn lomassa
Suomen kielessä on useita loma-loppuisia yhdyssanoja, esim. vuosiloma, kesäloma, joululoma, lukuloma, (asevelvollisen) palvelusloma. Niihin verrattuna sairausloman osat sopivat huonosti toistensa kanssa yhteen. Ikään kuin sairausloma ei kuuluisi loma-loppuisten sanojen ryhmään; useimmathan haluavat viettää lomansa terveenä.
– – Sana loma on alkuaan balttilainen lainasana, ja se esiintyy Jusleniuksen sanakirjassa (1745) merkityksessä ’rako; kalliorotko’. Gananderin sanakirjassa (1786) loman merkityksenä on ’tilaisuus, väliaika, tauko’.
Kaino Laaksonen ja Lauri Virta: Ollaanko sairaana lomalla? (Kielikello, 3/2008)
Loma on alkuaan tarkoittanut väliä, välipaikkaa. Vieläkin voimme laittaa sormet sormien lomaan, leikata heinät pensaiden lomista jne. Samasta sanasta on kyse myös silloin, kun puhutaan vaikkapa tiilien latomisesta lomittain.
Aurinko, päivä ja loma (Tiesitkö tämän? -palsta, 27.6.2006)
Retkellä loma-Suomessa
Hyvin muistissa pysyneiltä malliesimerkeiltä vaikuttavat nyky-Suomi, natsi-Saksa, tsaari-Venäjä. Niissä erityispiirre on aikakausi. Yhtä hyvin se voi olla jotain muuta piirrettä kuvaileva sana, vaikkapa vapaa-ajan käyttöön liittyvä ilmaus: veneily-Saimaa, retkeily-Lappi, loma-Suomi. Tämänlaisia nimiä tarvitsee ja tuottaa erityisesti mainoskieli.
Eeva Maria Närhi: Erikoisia erisnimiä ja erisnimiä yleisnimissä (Kielikello, 3/1995)
Kun yhä harvempi koululainen enää hiihtää lomallaan, talven loma on saanut muita nimityksiä. Koska ei ole mitään takeita siitä, että lomalla lainkaan urheiltaisiin – voihan koko loman käyttää vaikka tietokonepelien parissa – nimitys talviloma on sopivan kantaa ottamaton. Samalla se niveltyy hyvin muiden lomien nimitysten sarjaan: kesällä on kesäloma, syksyllä syysloma ja joulun aikaan joululoma. Sen sijaan ennen muinoin myös syksyn lomaa nimitettiin loman tarkoituksen mukaan: perunannostolomalla nostettiin perunoita.
Salli Kankaanpää: Talvilomalla ei tarvitse hiihtää (Kieli-ikkuna, 5.2.2002)
Huonoa viestintää, huono loma?
Hotelliin saavuttuamme ilahduimme jälleen. Esitteessä luvattu ”osittainen merinäköala” osoittautui täydelliseksi. Esitteessä oli varoitettu siitä, että läheisestä hotellista saattaa kantautua ääntä, mutta emme kuulleet hiiskahdustakaan koko viikon aikana.
Kaikesta tästä huolimatta olen päättänyt, etten toista kertaa käytä kyseisen matkanjärjestäjän palveluita, jos valinnanvaraa on. Miksi?
Annastiina Viertiö: Epäonnistunut viestintä voi pilata hyvänkin tuotteen (Kielikello, 3/2002)
Lomaviesti ja Amerikan-tuliaiset
Kun ilmoittaa lomanpäättymispäivän, lukuun ei tarvitse merkitä taivutuspäätettä, jos lukutapa on yhteyden perusteella selvä:
Olen lomalla 23. heinäkuuta asti ~ 23:nteen heinäkuuta asti ~ 23.7. asti.
Nostoja Kielitoimiston ohjepankista: Olen lomalla!
Yhdysmerkkiä tarvitaan erilaisiin tehtäviin, joista tässä käsitellään erisnimialkuisia yhdyssanoja. – –
Saksan-matka ’matka Saksaan’
kokenut Intian-kävijä ’Intiassa kävijä’
lehden Kiinan-kirjeenvaihtaja ’Kiinassa toimiva kirjeenvaihtaja’Amerikan-tuliaiset ’tuliaiset Amerikasta’
Nimineuvonnasta kysytään tuon tuosta, miksi Viron-matka-tyyppiset ilmaukset ovat yhdyssanoja ja milloin kaksi sanaa, joista ensimmäinen on genetiivimuotoinen paikannimi, ovatkin erikseen kirjoitettava sanaliitto. Näihin tapauksiin pätevät yleiset yhdyssanaohjeet.
Pirjo Mikkonen: Yhdysmerkki vai ei: Viron-matka ja Tapiolan seutu (Kielikello, 2/2001)
Matkalla menestykseen
Matka-sanalla on runsaasti kuvallista käyttöä. Tässä merkityksiä Kielitoimiston sanakirjasta ja kielikuvia Kielikellosta:
vars. usk., ylät. ihmiselämästä. Matka ajasta iäisyyteen. Päätti maisen matkansa, saavutti matkansa pään kuoli. Saattaa vainaja viimeiselle matkalle hautaan.
On matkalla menestykseen. Opetukseen on pitkin matkaa [= jatkuvasti, alinomaa] liitettävä harjoituksia. Esitys oli pitkin matkaa [= kauttaaltaan] elävää. Tuli mutkia matkaan asia mutkistui. Matkassa, matkasta, matkaan matkaseurana; mukana, muassa. Lähteä, lyöttäytyä jkn matkaan. Olla jkn matkassa. Ottaa evästä matkaan.
matka (Kielitoimiston sanakirja)
Suuren päivälehden urheilutoimittaja kirjoitti: ”Soulin kisoissa KOK:n valvontapartio onnistui dopingin jäljittämisessä ihan kiitettävästi. Se paljasti jäävuoren huipun (Ben Johnson) ja iski haravansa myös ruohonjuuritasolle. Bulgarian painonnostajille kisat oli täydellinen Ganossan [!] matka.” Siinä menivät jäävuoren huiput ja ruohonjuuritasot suloisesti sekaisin, ja samalla unohtui se, että Canossan-matka ei tarkoita epäonnistunutta matkaa vaan anteeksipyyntö- ja katumusmatkaa.
Matti Punttila: ”Voittajan käsi kohoaa salkoon”. Kielikuvien salakarikoista (Kielikello, 1/1994)
Vanhaan kielikuvaan ei toisaalta aina edes kiinnitä huomiota, jos kuva on jo haalistunut. Ilmaus matkan varrella on tällainen laimea, huomaamaton kielikuva, jota voi käyttää paitsi konkreettisista matkareiteistä myös muun tekemisen ohessa tapahtuneesta.
Tarja Riitta Heinonen: Kielikukkasia (Kielikello, 4/2011)
Tavoitteena asettuminen
llmastonmuutoksen ohella myös äkillisemmät kriisit saattavat väestövirtoja kohti pilvistä pohjoista, mutta matkanteko on työlästä, koska fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikkumiseen on rajoitettu jo pitkään. – – Elämysten perässä ei tarvitse tai edes voi matkustaa, kuten aiempina vuosisatoina. Tavoitteena on asettuminen, ei liike.
Minna Suni: Robottihuuman haihtuessa (Sanoin saavutettavissa: 2117)Teksti: Suvi Syrjänen