Viikon vinkit 2018
Isän ääni kuuluu
Kieliasiaa isästä ja vähän faijastakin.
Isä on iso ja lämpöinen sana. Isästä on moneksi. Tästä todistaa Suomen murteiden sanakirja, jossa on kymmenittäin isä-alkuisia sanoja, esimerkiksi tällaisia:
isäfaija, isähauki, isäjumala, isäkkä, isäkumma, isänala, isänmaanreikä, isänmitta, isännännostajaiset, isänotava, isäntälehmä, isäntävalta, isänvieru, isäpakkanen, isäpässi, isätuisku, isätöinen, isä-äijä.
Isä on myös vahva ja voimallinen sana. Ukkosesta on sanottu: isän ääni kuuluu. Suomen murteiden sanakirjasta löytyy myös monia sanontoja ukkosen jyrinästä, ”isän eänestä”.
Isän eäni pilivestä kuulluu. (Hyrynsalmi)
Isä ajaa kaupunkiin kärry jyrisee. (Lappajärvi)
Jo on isä poisa kotua ko äpärhet tuommosta ilmaa pitävät. (Rovaniemi)
Isu, isuli ja isykkä
Suomen murteissa on monia isän hellittelynimityksiä, sellaisia kuin isuli, isuri ja isykkä. Ainakin Nurmossa ja Rovaniemellä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan puhuttu isusta. Nurmossa on käytetty myös sanaa isuska: Se oli isuska nii hyvä hoitamahal lapsia. Isukasta on mainintoja moneltakin paikkakunnalta:
Meijän isukka. (Liperi)
Isukkata ol aena toteltava. (Juva)
En ollut tehnyt tuohikontteja vuosikymmeniin: poejat tuumi että ei se ennee synny isukalta. (Jäppilä)
Myös isäkästä on havaintoja:
em miä tiärä missä se isäkkä on. (Kymi)Alun perin Kymenlaaksossa, osassa Etelä-Karjalaa sekä Mäntyharjussa tunnettu iskä on käyttökelpoisena nimityksenä levinnyt monien perheiden käyttöön ympäri maan.
Mei isäkkä se käi kaupunnissakii maantakpäivänä. (Lappee)
oha täl meijä isäkäl lapsii, kolme poikaa ja kaks tyttöö. (Nuijamaa)
Iskä sie luulit ettei ol kahvii. (Vehkalahti)Onks iskä tullu jo kottii? (Mäntyharju)
Näit sie iskää kun kävit ulkona? (Sippola)
Faijat, vaijat ja yksinäiset jörrikät
Faija tunnetaan niin slangissa kuin murteissakin ja tulee ruotsin sanasta far. Slangissa faija tarkoittaa ainoastaan isää, mutta murteissa, varsinkin kaakkoismurteissa, sana tarkoittaa myös tai yksinomaan isoisää.
Lännessä on puhuttu faijasta, idässä vaijasta. Sanalla on murteissa myös seuraavat merkitykset: aviomies, perheen pää tai vanha mies (leikillisesti).
Mutta miksi meillä juhlitaan isänpäivää eikä isäinpäivää? ”Ehkä isänpäivä paremmin kuin isien- tai isäinpäivä sopii suomalaiselle isälle, hiukan yksinäiselle mutta lämminsydämiselle jörrikälle.”
Isot äijät?
Isät ovat joskus äijiä. Mikä äijä oikein on?
”Olipa kysymyksessä vanha tai nykyäijä, tarkoitteiden yhteistä merkitysydintä on isous.”
”Suomen murteiden vanhat omaperäiset ’isoisän’ nimitykset ovat olleet äijä ja ukko.”
Entä isäntimä?
Moni isä elää uusperheessä. Mutta miten perheenjäseniä ja vanhemmuus-, sisaruus- ja sukulaisuussuhteita nimetään? ”Olisitko mieluummin äitipuoli, puoliäiti vai äidintimä? Isäpuoli, puoli-isä vai isäntimä?”
Paikannimien isä
Suomessa on isä-alkuisia paikannimiä suhteellisen vähän, ja ne sijoittuvat pääasiassa eteläiseen Suomeen. Näissä nimissä nimenosana esiintyy enimmäkseen yleissuomalainen isä, mutta onpa esimerkiksi Somerolta poimittu talonnimi Isilä. Miehikkälästä taas ovat murteelliset nimet Isukanniitty ja Isukanlähde.Metsurin poika, metsuriseksuaali?
Pitäisikö modernin isän olla metroseksuaali? Vai peräti metsuriseksuaali?
”Ehkä minusta ei ole metsuriksi. Jos metsuriseksuaaliksi kuitenkin.”
Vinkin aiemmat versiot on julkaistu Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla 6.11.2017 ja 7.11.2016. Tätä versiota on päivitetty 8.11.2019.