Ystävä, tuttu ja toveri

Juttuja ystävyydestä.

Mirja Pitkänen on tutkinut ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Pitkäsen mukaan sanojen samamerkityksisyys on vain pintapuolista. Ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.

• Mirja Pitkänen: Oletko ystävä, tuttava vai kaveri? (Kielikello, 2/1997)

Postilaatikosta löytyi kirje, joka oli osoitettu ilman etunimeä Heikkiselle. Avasin kuoren ja sain lukea, että Ystäväsi pyysi meitä lähettämään sinulle 15€. Kirjeen mukaan ystävä valitsi sinut lahjan saajaksi.

Kukahan tämä ystävä on, joka ei muista etunimeäni? Pelkkä sukunimeni yksilöi huonosti. Heikkisiähän on tunnetusti puolet helvetissäkin.

• Vesa Heikkinen: Mistä tunnet sä costaricalaisen ystävän? (Kotus-blogi, 30.5.2012)

Yhdyssanassa allegiaystävällinen ongelmana on epälooginen alkuosa: allergiaystävällinen sänky tarkoittaa allergikolle sopivaa sänkyä ja allergiaystävällinen lemmikki on allergiaa aiheuttamaton koira. Loogisempi olisikin siis sana allergikkoystävällinen.

• Sari Maamies: Allergiaystävällinen hiusväri (Kielikello, 1/2011)

Kun eri sukupolvet keskustelevat ystäväkirjasta, he eivät välttämättä puhu samasta asiasta.

• Riitta Eronen: Ystäväkirja (Ajan sana, Hiidenkivi, 4/2008)

Eri kielten samannäköisistä tai toisiaan kovasti muistuttavista sanoista, joiden merkitykset eroavat toisistaan, käytetään monissa kielissä nimitystä ”petolliset ystävät” (ruotsissa falska vänner ja englannissa false friends). Suomessa puhutaan riskisanoista.

• Leena Joki: Petollisia ystäviä (Kieli-ikkuna, 22.3.2009)

Esimerkkejä tyyliltään virallisten kirjeiden lopputervehdyksistä:

Terveisin
Ystävällisin terveisin ~ Lämpimin terveisin ~ Parhain terveisin
Yhteistyöterveisin
Ystävällisesti
Ystävällisesti tervehtien ~ Lämpimästi tervehtien

• Kirjeen lopetus (Kielitoimiston ohjepankki)

ystävänpäivä helmikuun 14. päivästä, jolloin muistetaan ystäviä postikortein tm. tervehdyksin.

• Ystävänpäivä (Kielitoimiston sanakirja)

Palaa otsikoihin