Siirry sisältöön
Haku

rss Kotus-vinkit

22.9.2023 13.00

Nyt on auton vapaapäivä

Jalat, pyörä ja skuutti, tarvitsen teitä tänään.

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään 16.–22. syyskuuta. Vuosittain järjestettävän viikon tavoitteena on kannustaa ihmisiä pohtimaan liikkumisvalintojaan ja niiden vaikutuksia niin ympäristöön ja yhteiskuntaan kuin terveyteenkin. Teemaviikko päättyy jo perinteeksi muodostuneeseen auton vapaapäivään 22. syyskuuta.

Koska auto, tuo hyrysysyksikin mainittu, on vapaalla, jalat, polkupyörä ja uudempi kulkuväline skuutti pääsevät valokeilaan. Siis liikkeelle!

Hyrysysy ottaa tänään rennosti. Kuva: Sara Ijäs.

Kömpimistä, laahustamista, matelemista

Kävelytyylit olivat puheissa elokuussa 2022. Pääministeri Sanna Marin ei pitänyt siitä, kun toimittaja käytti sanaa kömpiä kuvatessaan Marinin kulkemista kotiin illanvieton jälkeen. Kömpiä tarkoittaa liikkumista kömpelösti ja vaivalloisesti, usein nelinkontin tai käsillä auttaen.

Suomen kielessä on paljon sanoja, jotka kuvaavat kävelemistä. Olemme poimineet tähän vinkkiin esimerkkejä Kielitoimiston sanakirjasta.

Hidasta kävelyä kuvaavat muun muassa laahustaa, madella ja köntystää. Sanoissa on kuitenkin keskenään merkityseroja. Köntystäminen on hidasta ja kankeaa liikkumista. Mateleminen puolestaan hitaan lisäksi vaivalloista etenemistä. Laahustaminen tarkoittaa kulkemista jalkojaan voimattomasti tai laiskasti laahaten, etenemistä vaivalloisesti tai hitaasti

Ihmisiä kävelyllä Aurajoen rannalla. Turku, 1967. Kuva: Volker von Bonin. Museovirasto.
Ihmisiä kävelyllä Aurajoen rannalla. Kuva: Volker von Bonin. Museovirasto.

Kipittämistä, lampsimista, lyllertämistä

Nopeaa kulkemista kuvaavat esimerkiksi sanat kipittäminen ja käyskentely. Kipittäminen tarkoittaa juoksemista lyhyin askelin nopeasti ja kevyesti. Kävelyä verkalleen tai edestakaisin kuvaa sana käyskentely.

Lyhyin askelin kävelemistä voidaan kuvata muun muassa sanoin sipsuttaa ja köpöttää. Sipsuttaminen tarkoittaa astelua keveästi, hiljaa ja mahdollisesti lyhyin askelin. Köpöttäminen puolestaan lyhyin ja kankein askelin kävelemistä.

Pitkin askelin liikkumista kuvataan esimerkiksi käyttäen sanoja lampsia tai koikkelehtia. Lampsiminen tarkoittaa kävelyä varsinkin veltosti, kiireettä, pitkin, rennoin askelin. Koikkelehtiminen puolestaan kuvaa toikkarointia ja pitkin, epävarmoin askelin liikkumista.

Sanat kompuroida ja nilkuttaa kuvaavat erikoisuutta kävelytavassa. Kompurointi kuvaa kömpelöä liikkumista ja kompastelua. Nilkuttaminen tarkoittaa kävelemistä ontuen.

Myös ikä tai koko voivat vaikuttaa kävelytyyliin. Taapertaa tarkoittaa varsinkin kävelemään opettelevan lapsen horjuvaista askeltamisesta. Lyllertäminen taas lihavan ihmisen tai eläimen kävelemistä.

Ulkoilijoita syksyisessä Linnunlaulussa. Kuva: Petri Sipilä. Helsingin kaupunginmuseo. Linnunlaulun kevyen liikenteen väylä pudonneiden lehtien alla. Väylä vie Linnunlauluntieltä Töölönlahden puistoon.
Ulkoilijoita syksyisessä Helsingissä. Kuva: Petri Sipilä. Helsingin kaupunginmuseo.

Polkupyörä, pikakulkuri, pirunhevonen

Polkupyörän saavuttua Suomeen 1800-luvun loppupuolella ilmaantuivat myös kulkuvälineen ensimmäiset suomenkieliset nimitykset: polkurattaat, pikakulkuri, pikapyörät ja polkupyörä. Anneli Hännisen vuonna 2009 julkaistussa kolumnissa tutkitaan polkupyörän monia nimityksiä.

1900-luvulla käytettyjä kansankielisiä nimityksiä on paljon. Osa nimityksistä korostaa polkupyörällä liikkumisen nopeutta. Näitä ovat esimerkiksi pikakulkuri, pikapyörät, pikakulkija, pikakulkuri, kipajalka ja sukkelajalka. Sana kipa liittyy juoksemista ja hyppimistä ilmaiseviin sanoihin kuten kipata, kipaista, kipittää ja kipottaa. Sukkela tarkoittaa savolaismurteissa nopeaa, nokkelaa, vikkelää.

Joitakin nimityksiä polkupyörä on saanut polkemisen mukaan. Näistä tavallisin on tietenkin polkupyörä. Erikoisempia ovat polkumasiina, polkuhiulu ja trampparulla. Hiulu tarkoittaa vauhtipyörää, pyörää, ratasta. Verbi trampata tarkoittaa polkemista.

Jalat ovat keskeisessä osassa polkupyöräilyä. Eipä ihmekään, että jalka-alkuisia nimityksiä polkupyörälle on useita, esimerkiksi jalkamasiina, jalkapyörä, jalkaratas, jalkarauta, kinttukone ja sorkkasytytin.

Ehkä erikoisimpia nimityksiä pyörälle ovat hullu(n)hevonen, pirunhevonen, pirunhyristin ja lemmonlennätin. Nämä nimitykset kertovat, miten pyöräilyyn suhtauduttiin alkujaan varauksella.

Vaaleanpunainen polkupyörä pyöräkellarissa. Kuva: Riitta Korhonen, Kotus.

Skuutin takana nopeaa liikkumista

Sähköpotkulaudat eli skuutit ovat arkipäivää kaupungeissa. Kuka tahansa voi vuokrata niitä puhelinsovelluksella. Skuuttien varjopuolena on holtiton parkkeeraus. Lautojen vihaajia on niin paljon, että Instagramin Sähköpotkulauta Vihasivu -tili on kerännyt yli 26 000 seuraajaa.

Lokakuussa 2022 Viiden kärki -juttusarjassa paljastettiin Kielitoimiston sanakirjan uusia hakusanoja. Yksi niistä on skuutti, sähköpotkulaudan arkikielinen nimitys.

Sanakirjassa oli jo ennestään yksi skuutti-sana. Skuutti on vakiintunut merenkulun termi, joka tarkoittaa jalusköyttä eli köyttä, jolla säädetään purjeita.

Potkulautaa tarkoittavan skuutin takana on englanninkielinen verbi scoot. Se viittaa potkulautailuun ja yleisemminkin nopeaan liikkumiseen.


Sähköpotkulauta jalkakäytävällä. Kuva: Vesa Heikkinen.
Sähköpotkulauta jalkakäytävällä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Palaa otsikoihin