J. L. Runebergin päivä

Johan Ludvig Runebergia muistetaan 5. helmikuuta. Kansallisrunoilijamme sukunimen taivutuksesta ja ääntämyksestä kysytään usein. Ruotsinkieliset nimet noudattavat suomen kielessä vierasperäisten nimien taivutusohjeita. Kun nimi päättyy sekä kirjoitettaessa että äännettäessä konsonanttiin [ruunebärj], tulee nimiin sidevokaali i ennen sijapäätettä: Runebergia. Taivutuspäätteeseen valitaan a tai ä sen mukaan, onko sanassa taka- (a, o, u) vai etuvokaaleja (ä, ö, y, e, i). Silloin kun nimessä on sekä taka- että etuvokaaleja, päätteen vokaalin valinnan ratkaisee perusmuodon viimeinen vokaali. Vokaalit e, i ja y eivät kuitenkaan vaikuta päätteen vokaaliin.

Tunnetussa sanonnassa nimen ääntämys on suomalaistunut: Puhuu kuin Ruuneperi. Tästä sanonnasta on tietoa Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmassa jo viime vuosisadan alkupuolelta. Sanonta voi tarkoittaa puheen sujuvuutta ja taitavuutta mutta myös esimerkiksi monisanaisuutta ja tauottomuutta.

Runebergin päivän tienoilla syödään runebergintorttua. Leivonnaisen nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Nimivinkki on julkaistu vuonna  2014. Ajantasainen tätä koskeva teksti on Kielitoimiston ohjepankissa: Kielitoimiston ohjepankki: Runebergin päivä.