Siirry sisältöön
Haku

rss Kotus-vinkit

15.9.2023 13.30

Kauan eläköön demokratia

Vai elääkö sittenkään?

Syyskuun 15. päivä vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Tarkoituksena on muistuttaa sekä päättäjiä että yksittäisiä ihmisiä demokratian tärkeydestä. Ulkoministeriön Kehityspolitiikan tulosraportissa 2022 todetaan globaalin demokratiakehityksen olleen laskusuuntaista jo pitkään. Koronapandemian kerrotaan heikentäneen tilannetta entisestään.

Tulosraportin mukaan Suomessa on vahvistettu naisten poliittista osaamista, vammaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamista, vapaata kansalaisyhteiskuntaa sekä rauhanrakennusta. Maailmanlaajuisesti tilanne on toinen. Vain kolmekymmentä prosenttia maailman väestöstä saa elää demokraattisessa maassa. Sotia tai aseellisia konflikteja oli käynnissä vuonna 2021 peräti 46 maassa.

Kulttuurin muutos loi voimaantumisen

Tänä vuonna kansainvälisen demokratian päivän teemana on seuraavan sukupolven voimaannuttaminen. On tärkeää ottaa huomioon nuorten keskeinen rooli demokratian edistämisessä ja varmistaa, että nuorten ääni otetaan huomioon päätöksissä, joilla on syvällinen vaikutus juuri heidän maailmaansa.

Voimaannuttaa-sana on hiipinyt suomalaisten puheeseen 2000-luvulla. Kersti Juva kertoo blogitekstissään vuodelta 2012, että voimaannuttaa on kokonaan uusi sana. Sanan juuret ovat englannissa.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä englannin kielen matkimisesta vaan myös kulttuurin muutoksesta. Tarve kuvata uusia tilanteita voi Juvan mukaan luoda kokonaan uusia sanoja. Voimaannuttaa on mainittu uusien sanojen listalla vuonna 2007.

Ilmastomielenosoitus Helsingissä eduskuntatalon edessä. Planet B -kyltti. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.
Ilmastomielenosoitus Helsingissä eduskuntatalon edessä. Kuva: Ilona Paajanen, Kotus.

Demokratian ja diktatuurin juuret

Puolustettaessa demokratiaa puolustetaan kansanvaltaa etymologisestakin näkökulmasta. Nimitys demokratia koostuu nimittäin alkujaan kahdesta kreikan kielen sanasta: kansaa tarkoittavasta sanasta dēmos ja hallitsemista tarkoittavasta sanasta krateĩn.

Demokratia-sanalla viitataan nykysuomessa kansanvaltaan tai kansanvaltaiseen valtioon. Kielitoimiston sanakirja kertoo, että demokratiaa on monenlaista, esimerkiksi asukasdemokratiaa, gallupdemokratiaa ja näennäisdemokratiaa.

Demokratiassa kansa äänestää puolestapuhujansa. Diktatuurissa on toisin. Diktaattori suorastaan sanelee politiikan. Latinan verbi dicere tarkoittaa sanomista. Siitä on johdettu edelleen verbi dictare ’sanella’, johon puolestaan perustuu sana diktatuuri. Diktatuurissa siis sananmukaisesti sanellaan, miten asioiden tulee olla.

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Diktatuurissa kansalle sanellaan. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Diktatuurissa kansalle sanellaan. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Kielen ja demokratian liitto

Kieli- ja lukutaito ovat demokratian liittolaisia. Tätä korostettiin Kotuksen puheenvuorossa Kansallisen demokratiaohjelma 2025:n aloitustapaamisessa. Puheenvuoron mukaan kielellä on merkittävä rooli ihmisen pääsyssä omiin oikeuksiinsa. Tämän takia syrjäytymisen ja eriarvoistumisen taustalla ovat osaltaan kielelliset tekijät. Esimerkiksi työllistyminen ja julkiset palvelut voivat olla ihmisen kieli- ja lukutaidon varassa.

Kotus muistuttaa, että pääosin kielellisessä muodossa ovat myös tieto yhteiskunnasta, sen toiminnasta ja päätöksenteosta. Nämä tiedot ovat ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutumisen ja aktiivisen toimijuuden edellytyksiä.

Mikäli hallinnon rakennuspalikoita ovat mutkikkaat tekstiverkostot, vieraannuttava kieli ja hankalat organisaatiot, voi sen toiminta olla vaikeasti hahmotettavaa ja seurattavaa. Demokratian kannalta ensiarvoisen tärkeää on asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli.

Kirjan lukemista. Kuva: Sara Ijäs.
Kirjan lukemista. Kuva: Sara Ijäs, Kotus.

Kielenhuolto demokratiaa tukemassa

Kielikellon vastaava toimittaja Sari Maamies nostaa kirjoituksessaan ”Kielenhuolto demokratiaa tukemassa” esiin virkakielen huoltamisen roolin demokratian ja tasa-arvon toteutumisessa. Kotimaisten kielten keskuksessa on pitkäjänteisesti edistetty virka- ja säädöskielen ymmärrettävyyttä jo 1970-luvulta lähtien.

Maamies nimeää Kotuksen virkakielityön näkyviksi tuloksiksi Hyvän virkakielen toimintaohjelman (2014) ja sitä valtion virastoissa ja kunnissa tunnetuksi tehneen virkakielikampanjan (2014–2015). Kampanjan tavoitteena oli innostaa virkamiehiä etsimään omin avuin keinoja tekstiensä parantamiseksi. Verkosta löytyy myös maksuton ja kaikille avoin hyvän virkakielen verkkokurssipaketti.


Hyvä virkakieli Scrabble-laatoilla kirjoitettuna. Kuva: Hanna Virtakangas, Kotus.
Hyvä virkakieli Scrabble-laatoilla kirjoitettuna. Kuva: Hanna Virtakangas, Kotus.

Palaa otsikoihin