Kotus-vinkit
Aika avautua
Ovien ja kirjojen, Suomen ja sydämen?
Avautuminen on nyt monien huulilla. Suomen sanotaan avautuvan pandemian jälkeen, ja moni avautuu tuntemuksistaan vaikkapa sosiaalisessa mediassa.
Yleiskieltä kuvaava Kielitoimiston sanakirja avaa avautua-verbin merkityksiä monipuolisesti. Avautuminen on muun muassa pääsemistä lukitusta tilasta ja puhki menemistä. Vesi voi avautua eli vapautua jäästä, näköala voi avautua edessämme. Teksti voi avautua lukijalle, siis tulla ymmärrettäväksi.
Yksi avautua-verbin tavallisista merkityksistä on ’sisimpänsä paljastaminen’ tai ’uskoutuminen’. Moni avautuu ongelmistaan psykologille tai kavereilleen. Tällaisesta avautumisesta puhutaan toisinaan ironisessa tai leikillisessä sävyssä.
Kuin avointa kirjaa
Avautumiseen liittyviä sanoja on laaja kirjo. Esimerkiksi haku avo* Kielitoimiston sanakirjasta tuottaa 98 osumaa, sellaisia kuin avoauto, avoinna ja avokas. Valtaosa näistä on avo-alkuisia yhdyssanoja.
Avoimuutta on monenlaista. Avoin voi olla esimerkiksi ovi, astia tai tie. Avoin voi olla katse, mieli, ihminenkin. Kysymys voi jäädä avoimeksi, ratkaisemattomaksi, ja kirje voi olla avoin, siis julkinen.
Suomen murteiden sanakirjassa avo-alkuisia sanoja on toinen mokoma. Esimerkiksi avohäntä on oven auki jättävä ihminen ja avokolu on paljas kivikko, avolouhikko. Jyväskylässä on merkitty muistiin kiinnostava avo-lause: ”Ei se perkelee avokulukku sillon soas suutaa aoki kun tarttis.”
Yhden ämmän avoimuus
Sydämeen ei vanhan opin mukaan mahdu kuin yksi ämmä, siis yksi m-kirjain. Sama pätee avoimuuteen.
Maija Länsimäki huomautti vuonna 1998 Kieli-ikkuna-kirjoituksessaan, että monet kirjoittavat virheellisesti ”avoimmuus”, ikään kuin kyseessä olisi samanlainen vertailumuotoilmaus kuin esimerkiksi huonommuus. Näin ei ole. Huonommuus perustuu vertailumuotoon huonompi : huonomman, kun taas avoimuus on johdettu adjektiivista avoin, jonka vartalossa on vain yksi m (avoime-n).