Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen
virallista kantaa.
13.11.2014 13.21
Tiukemman linjan vastustajat
Vastustavatko he tiukempaa linjaa vai ovatko he vastustajina tiukempia?
Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ”tiukemman linjan
vastustajista”? Tämä kysymys nousi mieleeni lukiessani sanomalehteä. Ehkä vastaus olisi valjennut, jos olisin
viitsinyt jäädä sitä pohtimaan.
Kaikenlainen sanataide ja sanaleikit saakoot sijansa, mutta
muuten on ystävällistä sanoa selvästi. Onko Kotus-blogin lukijoilla havaintoja
muista vastaavista kaksitulkintaisuuksista?
MAURI KOMSI
Palaa otsikoihin | 10 puheenvuoroa | Keskustele
Mikäli kyseeseen tulisi kakkostulkinta, fraasi mielestäni kuuluisi olla "tiukemmat linjan vastustajat" tai ehkä helpommin jäsenneltävässä sanajärjestyksessä "linjan tiukemmat vastustajat".
Kongruenssi siis nähdäkseni kertoo kumpaa sanaa tuo tiukka lisämäärittää.
”Semmoinen paketti, sitä saa mitä tilaa – isoa viihdeorkesterisoundia, tuttuja biisivalintoja ja turvallisia sovituksia. Tiukemman linjan jazzdiggarit eivät vaivautune, eivätkä juuri menetä.”
(http://rosvot.fi/jazzpossu/vantaan-viihdeorkesteri-lets-face-the-music)
Yksi yleinen monimerkityksisyyksien laji on kolmen tai useamman kiellon ymppääminen samaan lauseeseen, jolloin on lähes mahdotonta sanoa mitä lopulta on tarkoitus kieltää. Erityisen petollisia ovat lauseet, jotka alkavat "Epäilen, etteikö", koska "epäillä" tarktoittaa suomessa kahta lähes päinvastaista asiaa (engl. "doubt" ja "suspect"), ja "etteikö" on kysyvänä kieltosanana erityisen altis virhetulkinnoille.
Ja vaikka ehkä rakenteellisesti olisikin mahdollista selvittää tämän tyyppisen lauseen eksakti merkitys, lauseen laatijan todellisten intentioiden tietäminen onkin jo vaikeampaa ja vaatii asiayhteyden huolellista analysointia.
Esimerkiksi "Jouduin väittelyyn tiukemman linjan vastustajan kanssa".
Sanajärjestys kyllä usein antaa viitteen oikeasta tulkinnasta, mutta aina ei silti voi olla varma kirjoittajan tarkoituksesta.
...ettei enää osata selittää edes suomenkielen sanoja sotkematta pakkoenglantia mukaan?
Nykyään genetiivi tuppaa korvautumaan jälkimääriterakenteilla, jotka eivät ainakaan paranna sujuvuutta. Ei siis sanota "Oulun yliopiston professori X", vaan lähes pakkomielteisesti "professori X Oulun yliopistosta". Taivutettaessa toki saatetaan palata ruotuun: "professorista X Oulun yliopistosta" ei kuulosta yhtä luontevalta kuin "Oulun yliopiston professorista X".
Tuntemattomasta sotilaasta on jäänyt mieleen mainio genetiivirakenne "lähestyvän kuoleman tietoisuus". Nykymuodikas kirjailija varmasti kirjoittaisi analyyttisesti "tietoisuus lähestyvästä kuolemasta". Sääli.
Ensimmäinen ajatus oli, että tässä puhutaan Venäjän omasta politiikasta, mutta todellisuudessa aiheena olikin länsimaiden Venäjän suhteen harjoittama politiikka.
Josku on pitänyt vähän aikaa miettiä, kumpaa maata edustaa Suomen Ruotsin suurlähettiläs.
Nyt juuri luin, että "tilanne alkoi ulosottomiehen uhkailusta." Uhkailiko ullosottomies vai uhkailtiinko tätä. Lukiessa pitemmälle selviää, että kysymys oli jälkimmäisestä.
Ei kai vain näitä epäselviä otsikoita tehdä nettiuutisiin tarkoituksella, että saadaan lukija avaamaan itse uutisteksti?
Tähän ei voi olla heittämättä sitä "klassikkoa". Pikkutunneilla runsaan alkoholin jälkeen kuulemma tietyissä piireissä perustellaan urheiluseuraa nimeltä "Helsingin työväen ampujat"