Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstan tekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen
virallista kantaa.
29.3.2017 13.03
Vertailua ilman vertailukohtaa
Komparatiivi, muotiako?
Komparatiivin käyttö vertailuasteena on viime vuosina lähtenyt toimittajien lapasesta. Esimerkiksi Ylen uutissivuilla törmää päivittäin siihen, että positiivin sijaan pläjäytetään komparatiivi. Muotiasiako lienee? Ehkä toimittajareppanoille ei opeteta kielenhuoltoa.
Esimerkiksi: ”Torin paikalle rakennetaan suurempi talo.” Pitäisi olla suuri tai entistä suurempi.
ILPO PIIROINEN
Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa | Keskustele
29.3.2017 13.57
VIlle E.
Mahdollista mutta onko tarkoituksenmukaista?
Toisin kuin usein luullaan, komparatiivia ei tarvitse perustella samassa lauseessa millään toisella sanalla, jos vertailun kohde tulee selväksi tekstiyhteydestä (ks. esim. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/530).
Tässä tapauksessa herää kuitenkin kysymys, onko paikalla sitten ollut aiemmin pienehkö talo. Vai tuleeko talosta suurempi kuin tori?
En tiedä, onko Piiroisen esimerkki jostain aidosta tekstistä – ainakaan Googlella en sitä löytänyt. Itsessään se vaikuttaa kuitenkin aika epäselvältä. Jos ei aidosti vertailla, komparatiivi on tosiaan tarpeeton.
Tässä tapauksessa herää kuitenkin kysymys, onko paikalla sitten ollut aiemmin pienehkö talo. Vai tuleeko talosta suurempi kuin tori?
En tiedä, onko Piiroisen esimerkki jostain aidosta tekstistä – ainakaan Googlella en sitä löytänyt. Itsessään se vaikuttaa kuitenkin aika epäselvältä. Jos ei aidosti vertailla, komparatiivi on tosiaan tarpeeton.
29.3.2017 14.01
JM
Vaihtelu virkistää
Vertailukohdaton komparatiivi lienee alun perin svetisismi (esim. "vanhempi mies" ("äldre man") merkityksessä 'vanhahko, varttunut mies'), jota on viljelty jo vuosikymmeniä. Nykyajan anglismitulvan keskellä vanhat jämähtäneet svetisismit tuntuvat suorastaan piristäviltä ja sööteiltä.
29.3.2017 16.59
Valpurga
Vanha tuttu
Tämä ei todellakaan ole mikään uusi muoti vaan ikivanha rikkaruoho, jota aikoinaan kitkettiin tarmokkaasti. Yhdyn JM:ään siinä, että tällaiset vanhanmuotiset ilmaukset tuntuvat aivan hellyttäviltä.
29.3.2017 21.58
Mauri Ilmari
Jo vanhat roomalaiset...
Oletteko kuulleet armeijan kapteenista, joka kieltäytyi ylennyksestä välttyäkseen esittäytymästä majurina (lat. maior = suurempi), siis vertailukohdattomalla komparatiivilla?
(En minäkään)
(En minäkään)
30.3.2017 20.17
Reppuli
Pikkusormi on jo annettu
Komparatiivi ilman mitään vertailua on ollut suomen kielessä käytössä satoja vuosia. Kirjakieleen sopivana sitä ei ole pidetty niistä ajoista alkaen, jolloin kirjakielelle ruvettiin asettamaan normeja. Siitä valittaminen oli kielenhuoltokirjallisuuden vakioteemoja.
Tätäkin on ruvettu purkamaan. Vielä vuonna 2002 Kielikellossa kirjoitettiin paheksuvaan sävyyn sellaisista ilmauksista kuin ”vanhempi herra”. Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan kuitenkin nyt: ”Eräät komparatiivimuotoiset ilmaukset ovat kivettyneet ilmaisemaan ominaisuuden kohtalaisen suurta määrää.” Yhtenä esimerkkinä on juuri ”vanhempi herra”. Toinen, oikeastaan vakavampi on ”suurempi summa rahaa”. Siitä nimittäin voi olla vaikea saada selville, tarkoitetaanko sillä summaa, joka on suurempi kuin jokin asiayhteydestä ilmeneväksi oletettu vertailukohta, vai suurehkoa summaa (joka tietysti tarkoittaa eri ihmisille kovin eri asioita). Epäselväksi jää, mitkä kaikki ns. absoluuttiset komparatiivit on hyväksytty. Valistunut kielenkäyttäjä tietysti karttaa niitä, mutta ei voi estää muita käyttämästä.
Tätäkin on ruvettu purkamaan. Vielä vuonna 2002 Kielikellossa kirjoitettiin paheksuvaan sävyyn sellaisista ilmauksista kuin ”vanhempi herra”. Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan kuitenkin nyt: ”Eräät komparatiivimuotoiset ilmaukset ovat kivettyneet ilmaisemaan ominaisuuden kohtalaisen suurta määrää.” Yhtenä esimerkkinä on juuri ”vanhempi herra”. Toinen, oikeastaan vakavampi on ”suurempi summa rahaa”. Siitä nimittäin voi olla vaikea saada selville, tarkoitetaanko sillä summaa, joka on suurempi kuin jokin asiayhteydestä ilmeneväksi oletettu vertailukohta, vai suurehkoa summaa (joka tietysti tarkoittaa eri ihmisille kovin eri asioita). Epäselväksi jää, mitkä kaikki ns. absoluuttiset komparatiivit on hyväksytty. Valistunut kielenkäyttäjä tietysti karttaa niitä, mutta ei voi estää muita käyttämästä.