Siirry sisältöön
Haku

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen


Kyniä ja paperia. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.


rss

15.6.2016 10.45
Jali Moilanen

Suorin solmun sommelolta

Musiikkijuhlan nimi ihmetyttää monia.

Keskikesän ja Kuhmon ja Vienan Karjalan kansanperinnejuhlien lähestyessä sana sommelo puhuttaa tavallista enemmän. Erilaisia kansanperinteen muotoja esittelevän musiikkijuhla Sommelon nimen merkitys ei nimittäin välttämättä ole selvä nykykielen puhujille. Vaikka sana esiintyykin musiikkijuhlan nimessä, sana ei vanhastaan liity musiikkiin.

Sommeloa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta, mutta sana tunnetaan vielä Nykysuomen sanakirjassa: ’pitkähkö kerä, jossa ei ole keränpohjaa’. Se tarkoittaa siis sellaista kerää, jota ei ole alettu tekemään esimerkiksi paperinpalan ympärille. Myös Suomen murteiden sana-arkiston tietojen mukaan sommelolla on tarkoitettu pientä tuohi- tai lankakerää erityisesti Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa: kun saesip pari vyyhen sommeloa (Kajaani). Sanaa on tavattu paikoin myös Pohjois-Pohjanmaan alueella. Pienen kerän lisäksi sommelo on tarkoittanut myös pienikasvuista poikaa tai vasikkaa. Sanaan liittyvä pienuuden merkitys on osittain halventava: tuo pojan sommelo on niin pienikasvuinen, ettei siitä tule miestä ikänään (Nurmes).

Sommelon alkuperä ei ole aivan selkeä, mutta sana on suomen murteiden lisäksi tuttu myös vienankarjalassa, jossa sen merkitys on sama kuin suomessa. Sanan itäisyyden puolesta puhuu myös se, että sitä käytetään Kalevalassa: ”Ne minä kerälle käärin / sovittelin sommelolle.” Suomen sanojen alkuperän mukaan sommelo lienee johdos muun muassa tuohista verkonpainoa tarkoittavasta sompa-sanasta ­– molemmathan ovat tuohesta tehtyjä.

Sommeloa äänteellisesti ja merkitykseltään muistuttavia sanoja on muitakin: esimerkiksi Inkerinmaalla sommelikas on tarkoittanut sekaista, mutaista vettä. Moni lukija lienee myös sommitellut esineitä jonkinlaiseksi kyhäelmäksi, ja onpa joku saattanut sompaillakin sinne tänne. Vaikka sompailla tunnetaankin nykyään Kielitoimiston sanakirjassa vain merkityksessä ’ajella (autoa)’, sitä on murrearkiston tietojen mukaan käytetty itämurteissa monenlaista epämääräistä toimintaa kuvaavana verbinä: ’opetella; arvella; puhua epäselvästi; kulkea sinne tänne (jollain kulkuvälineellä)’.

Musiikkijuhlan nimenä sommelo on siis päätynyt hiukan eri teille alkuperäisen merkityksensä kanssa. Nimi motivoituu kuitenkin maantieteen ja kulttuurin perusteella: kerää tarkoittavana sanana sommelo esiintyy nimenomaan kansanperinnejuhlan järjestämispaikalla Kuhmossa ja Vienan Karjalassa.

JALI MOILANEN

Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelijana Suomen murteiden sanakirjan toimituksessa.

Blogimerkintää korjattu 20.6.2016.

Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa | Keskustele


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
17.6.2016 8.59
Laura Kataja
Kerä?
Minulle kuvauksesta "pitkähkö kerä jossa ei ole keränpohjaa" tulee mieleen vyyhti. Vai onko tuossa erehdys (nyt ei ole Nykäriä käsillä) ja pitäisi olla "pienehkö", mihin jatko vähän viittaisi?
Käytetäänhän vyyhtiäkin sekavan tai mutkikkaan asian merkityksessä.
17.6.2016 14.30
Jali Moilanen
Vs: Kerä?
Hei! Tarkistin asian vielä Nykysuomen sanakirjasta, ja siellä todella lukee "pitkähkö". Vyyhti on hyvinkin kuvaava sana: käytettiinhän sitä lisäksi Kajaanin esimerkissäkin.
17.6.2020 16.23
Kouvolan Kuusankoskella on Hotelli Sommelo (1981). En tiedä tarinaa nimen valinnasta...