Uuden musiikin Kotus-raati

Uuden musiikin kilpailu järjestetään lauantaina 10. helmikuuta Tampereen Nokia-areenalla. Kilpailun voitosta taistelevat tänä vuonna Cyan Kicks, Sexmane, Sara Siipola, Jesse Markin, Windows95man, Sini Sabotage ja Mikael Gabriel x nublu.

Tässä blogikirjoituksessa meritoitunut Kotus-raati tekee kilpailusävelmistä ja artistinimistä kielellisiä huomioita. Kappaleita käsitellään niiden julkaisujärjestyksessä. Suomi-lasit silmille ja menoksi!

Cyan Kicks laulaa demonien kanssa tanssimisesta. Vaiko sittenkin hiisien ja peikkojen? Kuva: Nelli Kenttä. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Tanssii kotoperkeleitten kanssa

Rockyhtye Cyan Kicksin ehdokaskappale on nimeltään Dancing with Demons (”Tanssia demonien kanssa”). Kappale kertoo yhtyeen omien sanojen mukaan siitä, kuinka ihmisten pitäisi uskaltaa rohkeammin tuoda esille omat heikkoutensa tai pelkonsa ja jopa juhlistaa omaa epätäydellisyyttään.

Kotus-raadissa innostuttiin pohtimaan vaihtoehtoja demoni-sanalle. Vanhan kirjasuomen sanakirja tarjoilee vastineita vanhoista raamatunsuomennoksista. Näitä ovat muun muassa hiisi, huoneperkele, kotoperkele, perkele, peikko ja piru. Suomen murteiden sanakirjasta löytyvät ainakin emulainen, hilppa, hittarainen, kilka, kössö ja möykäs. Josko kotoisasti tanssittaisiinkin hittaraisten tai kotoperkeleitten kanssa?

Cyan Kicks eli ’sinivihreät kiksit’ (muutkin käännökset mahdollisia) on itse todennut haastattelussa vuonna 2016, että ”nimi Cyan Kicks on vähän kuin popmusiikki. Kuulostaa perhanan hyvältä, muttei varsinaisesti tarkoita mitään.” Kielenammattilaisen korvaan tämä lausunto särähtää pahasti: niin nimellä kuin popmusiikillakin on kyllä mahdollista välittää hyvinkin syvällisiä merkityksiä!

Sexmane laulaa maniasta. Kotus-raati kuitenkin äityi leikittelemään ajatuksella, että ehkä kappaleen nimi onkin mani-sanan partitiivi. Kuva: Nelli Kenttä. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Liian vähän mania

Sexmanen kilpailukappale on nimeltään Mania. Suomeksi lauletun kappaleen ydinviesti on se, että on ihan hyväksyttävää olla ”vähän hullu”. Kappale pyrkii artistin itsensä sanoin normalisoimaan mielenterveyden haasteet. Mielenterveyspuhe tuntuukin olevan yksi tämän vuoden UMK-kappaleissa toistuvista teemoista, ja hittaraiset saalistavat päähenkilöä myös Maniassa.

Sexmane-nimi on sanaleikki, tarkemmin sanottuna sananmuunnos, artistin oikeasta nimestä Max Sene. Englannin kielen sana mane merkitsee eläimen, esimerkiksi hevosen, harjaa, ja Kotus-raadissa onkin ehditty jo vitsailla kuvitteellisesta uutuudesta Sinituotteen [!] Seksiharja.

”Sananmuunnoksissa vierekkäisten tai lähekkäisten sanojen alut vaihtuvat: leikkikalut–kaikki lelut, kahvipannu–pahvikannu. Tähän kielileikkiin on kiinnittänyt huomiota jo suomen kielen tutkija Heikki Ojansuu (1873–1923) vuonna 1916”, kirjoittaa Heikki Hurtta Kielikellossa. Lieneekö viisumaailmassa aiemmin tavattu artistia, jonka taiteilijanimi on sananmuunnos?

Sara Siipola laulaa kappaleen nimeltä Paskana, mikä mahdollistaa sanaleikittelyn. Kuva: Nelli Kenttä. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Voiko nalle olla paskana?

Sara Siipola laulaa UMK-kappaleessaan siitä, että joskus on niin huono olla, että toivoisi koko maailman pysähtyvän. Tästä tunteesta kumpuaa myös laulun nimi Paskana.

Paskana merkityksessä ’rikki’ on vakiintunut ilmaus suomen kielessä etenkin konkreettisesta esineestä. Myös tunnetilaan viittaava käyttö on yleistä. Tämän tapaisia paskan sisältäviä fraaseja käytetään muissakin kielissä, kuten englannin ”I feel like shit”, mutta merkitys ei tällöin ole niin intensiivinen ja vereslihainen. Paskana-kappaleen Ylen englanninkielisessä tekstityksessä fraasi kääntyy ”I’m a fucking wreck” (’Olen vitun romuna’).

Unkarin kielen ”Szarul vagyok” on sekä sanastonsa että merkityksensä puolesta lähellä suomenkielistä ilmausta. Saksassa taas samaa merkitsevässä ilmauksessa voidaan käyttää ’persettä’ merkitsevää sanaa: ”Ich bin komplett im Arsch”, samoin virossa: ”olen omadega täitsa pers(s)es”, molemmat sanatarkasti ’olen ihan perseessä’, mutta ainakin viron ilmauksen sävy on lähempänä suomalaista sanontaa ”olen kusessa”.

Kappaleen nimen taivuttaminen on herättänyt hupia Kotus-raadissa. Paskana on jo valmiiksi essiivimuoto sanasta paska, ja kun kappaleen nimeä on tarpeen taivuttaa, saadaan aikaiseksi tsemppilauseita kuten ”Ääniä Paskanalle!” tai ”Tykkään kovasti Paskanasta”.

Jesse Markin yhdistelee kappaleessaan englantia ja ranskaa ja käyttää puheessaan vahvaa tamperetta. Kuva: Nelli Kenttä. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Epäitsekästä hehkua

Jesse Markin kilpailee UMK:ssa kappaleella Glow (”Hehku”). Biisi yhdistelee luontevasti yhdysvaltalaista ja afrikkalaista musiikkikulttuuria, ja siinä on kuultavissa afrobeatin sävyjä. Markinin puheessa kuulee voimakkaan Tampereen murteen, mikä yhdistettynä kansainväliseen pakettiin luo mielenkiintoista kontrastia. 

Kappale on tsemppibiisi, jossa kannustetaan luovuttamatta jatkamaan ”oman jutun” parissa. Englannin kielen seassa kuullaan hieman ranskaakin: C’est la vie, keep it coming. Hieman sisäisiä huoneperkeleitä taidetaan sivuta tässäkin, kun puhutaan henkisestä testaamisesta. Muutoin tekstin näkökulma ei ole yhtä minäkeskeinen kuin usean muun kanssakilpailijan, vaan pikemminkin kuulijaa rohkaistaan sinä-muodossa.

Windows95man luottaa rallienglantiin. Kuva: Miikka Varila. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Rikotaanko sääntöjä?

DJ:nä ja Youtubessa pitkään viihdyttänyt Windows95man eli Teemu Keisteri on laulajana entuudestaan tuntemattomin UMK-kilpailijoista. Hänen kilpailukappaleensa No Rules! (”Ei sääntöjä!”) on altavastaaja-asetelmasta huolimatta herättänyt paljon huomiota sekä suomalaisissa että ulkomaalaisissa faneissa. Ysäristä ammentavassa sävelmässä on laulajana mukana Henri Piispanen.

Artistinimi Windows95man muistuttaa tyyliltään internetin keskustelupalstoilla käytettäviä nimimerkkejä. UMK-artistien julkaisemisen jälkeen on herännyt kysymys, onko Windows95man-nimi kenties laiton, sillä Euroviisuissa ei saa olla mainostusta. Iltalehti haastatteli UMK:n tuottajaa Anssi Autiota, jonka mukaan Windows 95 ei ole enää suojattu tavaramerkki, joten nimen käyttö on sallittua.

Windows95manin englannin ääntämistä voisi luonnehtia rallienglanniksi. Sävyltään leikillinen sana on ollut Kielitoimiston sanakirjassa vuodesta 2022 lähtien. Sillä on viitattu joidenkin kilpa-ajajien tapaan puhua sanastoltaan yksipuolista ja ääntämykseltään kankeaa englantia.

Rallienglantia puhuva – tai laulava – voi kääntää ääntämyksen voitokseen ja ilmaista olevansa ylpeästi oma itsensä. Tämän on julkisuudessa osoittanut myös edellisvuoden viisumenestyjä Käärijä.

Sini Sabotage yhdistelee UMK-kappaleessaan suomea ja englantia. Kuva: Nelli Kenttä. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Sipulinkuorinta itkettää

Sini-Maria Makkosen eli Sini Sabotagen UMK-kappale Kuori mua ammentaa inspiraationsa sipulimetaforasta. Kappaleen päähenkilö toivoo, että hänen kiinnostuksen kohteensa pääsisi kuorimaan hänen persoonaansa – ja ehkä jotain muutakin.

Kappaleessa on yhdistelty englannin ja suomen kieltä: Dippaillaan deeppii, I’m ready. Tuu avaamaan mun onioni. Tehokeino voi ihastuttaa tai vihastuttaa. Suomalaiseen musiikkikulttuuriin ei juurikaan kuulu maailmalla ja erityisesti Euroviisuissa hyvin suosittu kielten sekoittaminen, kirjoitti Olli Tamminen Kotus-blogissa syyskuussa 2021. On korkeintaan käytetty yksittäisiä muunkielisiä fraaseja, kuten CatCatin vuoden 1994 euroviisussa: Bye bye baby, baby goodbye. Itke en, kun loppuu tää.

Mielenterveysteemaa sivutaan tässäkin tekstissä: Samaa verta ja lihaa, kaikki traumoja vihaa. – – Mitä smalltalkkii, millon meet terapiaan?

Mikael Gabriel x nublu edustavat suomalais-virolaista yhteistyötä. Kuva: Nelli Kenttä. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Kansanradion kansan ääni

Mikael Gabriel x nublu (eli Mikael Sohlman ja Markkus Pulk) räppäävät äidinkielillään nyt jo kolmannen yhteisen kappaleensa Vox populi. Latinankielinen nimi tarkoittaa ’kansan ääntä’, ja se on samalla viittaus Virossa tehtyyn radio-ohjelmaan, eräänlaiseen Kansanradioon, johon sai soittaa kertoakseen mielipiteensä maan tilasta. Latinaa on aiemmin kuultu Suomen euroviisukarsinnoissa vain vuonna 1984, kun Paula Koivuniemi lauloi semifinaalissa Via dolorosasta, ’kärsimyksen tiestä’.

Viron puhekielen nublu-sanan merkitys on ’pieni (suloinen) lapsi, mukula’, aiemmin myös ’pojannulikka’. Kirjoitetun viron b lausutaan vain kevyesti soinnillisena, lähes yhtä kovana kuin suomen p, siis lähinnä ”nuplu” (tarkkaan ottaen [nuʙlu]). 

Artisti nublu kirjoittaa nimensä pienellä alkukirjaimella. Muun muassa Helsingin Sanomissa paheksuttiin muutama kuukausi sitten artistinimien suositusten vastaisia kirjoitusasuja ja vedottiin toimittajien oikeuteen kirjoittaa nimet ”oikein”. Erikoinen kirjoitusasu (SANNI, ABREU, ibe) on jo niin valtavirtaa, ettei se toimi edes tehokeinona. Taide saa rikkoa normeja, mutta vaivalta säästyttäisiin, jos artistinimet muodostettaisiin oikeinkirjoitussuositusten mukaan. 

Myös x-kirjaimen käyttö yhteistyötä ilmaisemassa on yleistynyt viime vuosina. Vaikuttaa siltä, että x on tullut musiikkialalla aiemmin yleisen feat.-ilmauksen rinnalle (englannin featuring ’mukana’). X:n käyttö on yleistä erityisesti yritysmaailmassa, jossa on nähty esimerkiksi Adidas x Marimekko -vaatteita ja Fazer x Novita -neulebokseja.

Suomalaiskorvaan kuulostaa siltä, että kappaleen kertosäkeessä lauletaan ”vox poppuli”. Kyse on virolaisesta ääntämyksestä [voks pop̆puli]: viron oikeinkirjoituksen p kahden vokaalin välissä lausutaan puolitoistakertaisena. Onhan tuossa nyt parempi poljento kuin latinan lausumisessa [vooks populii]!

Uuden musiikin kilpailun kielelliset havainnot koottuna. Kuva: Yleisradio. Kuvanmuokkaus: Olli Tamminen, Kotus.

Mielenterveyttä ja kieliä

Uuden musiikin kilpailun teemana tuntuu olevan tänä vuonna mielenterveyspuhe. Peräti viidessä kappaleessa seitsemästä puhutaan mielenterveyden haasteista ja niiden voittamisesta.

Samalla myös kielellinen diversiteetti on kasvanut aiemmista vuosista. Suomea lauletaan neljässä kappaleessa, englanniksi laulettuja kappaleita on kolme, minkä lisäksi mukana on vironkielinen säkeistö sekä fraaseja ranskasta, latinasta ja espanjasta. Eläköön elämä ja kielidiversiteetti!

P.S. Koska Miklun ja nublun räppäleen kuulleita kuitenkin kiinnostaa, mitä se nublu oikein räppää, tyydytämme uteliaisuutenne (suomennos: Sofia Björklöf):
 
Okei, naapurin eukko on varma, et mun huonees on bordelli
Mun ihastus kai luulee, et mun koti on hotelli
Mun tuttu sanoo, et meidän kaveripiiri on kartelli
Musta tuntuu, et mun *krrr* on oikeestaan akkuporakone [vi. akutrell]
Samal
Jos oisin aluks kuunnellu kaikkii, ois kaikki nyt toisin
Antaa härän silmis välkkyy vaatteen, joka on punanen
Matador, olé, olé, olé!

• Nosteessa-bändi Cyan Kicksin nimi on vähän kuin popmusiikki: ”Kuulostaa hyvältä, muttei tarkoita mitään” (YleX, 31.1.2016)
• Vanhan kirjasuomen sanakirja
• Suomen murteiden sanakirja
  
• Heikki Hurtta: Anagrammi, palindromi ja sananmuunnos (Kielikello 2/2004)
  

• Onko Windows95manin artistinimi laiton? Näin kommentoi Yle (Iltalehti, 11.1.2024)
  

• Kielitoimiston sanakirja: rallienglanti
• Olli Tamminen: ”Kun joku nakkaa ydinkakkaa” (Kotus-blogi, 28.9.2021)
  
• Suomalaiset artistit voivat kirjoittaa nimensä niin kuin haluavat, mutta median ei tarvitse siihen suostua (Helsingin Sanomat, 13.12.2023)

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele