Koiratonta koirajäätelöä

Kielitoimiston sanakirjan harjoittelijana olen saanut olla tämän kesän mukana uusien sanojen metsästyksessä. Päätehtäväni on ollut sanastus eli uusien sanojen etsiminen eri medioista. Kun löydän uuden sanan, teen siitä sanalipun eli lisään sen konteksteineen Kotuksen uudissanatietokantaan. Tietokannan sanoista osa valitaan myöhemmin Kielitoimiston sanakirjan hakusanoiksi.

Kesän aikana kiinnitin huomiota jatkuvasti karttuvaan ruokasanastoon. Viimeisten kuukausien uusissa ruokasanoissa näkyvät muun muassa eksoottisten reseptien rantautuminen Suomeen ja vegaaniruokavalio.

Tuttu juttu eri tavalla

Vegaanisanasto perustuu usein uuteen tapaan tehdä vanhoja tuttuja ruokia. Soijamaito ja soijajogurtti ovat molemmat kasviperäisiä maitotuotteiden korvikkeita.

Suomen kielelle tyypillisesti valtaosa vegaanisanoistakin on yhdyssanoja. Yleensä niiden jälkiosa kuvaa tuttua ruokaa, jota uudistetaan, ja alkuosa kertoo aineksen, jolla tätä ruokaa imitoidaan. Soijamaito on kasvipohjaista maitoa, jossa maitomaista rakennetta ja makua tavoitellaan soijalla. Soijajogurtti on jogurttia, joka on tehty lehmänmaidon sijaan soijamaidosta.

Kauramaito on ollut sanakirjassa jo muutaman vuoden, ja nyt sanatietokantaan on lisätty kaurasuklaa ja kaurajäätelö. Ne ovat maidottomia versioita tutuista herkuista eli maitosuklaasta ja kermajäätelöstä. Samaa tyyppiä on myös hauska tofukokkeli, joka on munakokkelin vegaaninen serkku. Tämän tyyppiset yhdyssanat eivät tietenkään rajoitu vain vegaaniruokiin; jogurttijuusto on juustoa, joka tehdään maidon tai kerman sijaan jogurtista.

Koirajäätelö ja ihmisjäätelö

Suomen kielen yhdyssanojen merkityssuhteet eivät ole yksiselitteisiä, mikä voi kummastuttaa uusia sanoja tulkittaessa. Koirajäätelö on juuri tällainen hämmentävä sana. Se aiheutti kahvitauolla parahduksen ”Eihän tätä jäätelöä tehdä koirista?” Ei onneksi. Kyseessä on koirille tarkoitettu jäätelö, joten tässä tapauksessa alkuosa koira ei kerrokaan jäätelön ainesosaa vaan jäätelön syöjän.

Koirajäätelö voi olla ihmisten jäätelöä, joka sopii koirille. Tällaista on esimerkiksi laktoositon vaniljajäätelö, kunhan sitä ei anna koiralle liian usein. Lemmikkitarvikekaupat valmistavat erityistä koirajäätelöä, joka on paitsi laktoositonta myös sokeritonta ja joka voi maistua vaikkapa naudanmaksalle.

Näistä ei sitä paitsi edes riittäisi jaettavaksi. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Lihatonta lihaa?

Kasviliha tarkoittaa kasviksista tehtyä lihan kaltaista tuotetta, jonka tarkoitus on imitoida lihan makua ja rakennetta. Kasvilihaa eivät siis ole falafelburgerit tai papupihvit. Kasviliha voi jäljitellä vaikkapa jauhelihaa (kasvisjauhis), kananugetteja tai makkaroita (vegemakkara). Kasvilihapihvit ovat usein hämmästyttävän jänteviä ja lihaisia ja jäävät keskeltä punaiseksi, jos ne kypsennetään mediumeiksi.  

Kasvilihan ja soijamaidon kaltaisissa sanoissa yhdyssanan loppuosa ei kerro mitään ruoan raaka-aineesta; kasvilihassa ei ole yhtään lihaa eikä soijamaidossa ole yhtään maitoa. Tämän kaltaiset sanat herättävätkin tunteita ja jopa lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Voiko tuotetta kutsua lihaksi, jos se ei sisällä lainkaan lihaa?

Euroopan unionin säädösten mukaan ainoastaan eläinperäisiä tuotteita voi kutsua maidoksi, jogurtiksi ja lihaksi. Siksi purkeissa lukeekin usein soijavalmiste (’soijajogurtti’) tai kaurajuoma (’kauramaito’).  Säädökset suojelevat kuluttajaa harhaanjohtavalta markkinoinnilta, mutta ne koskevat kuitenkin vain tuotenimiä, pakkauksia ja mainontaa. Mikään ei kuitenkaan estä soijajogurtin ja kauramaidon tapaisten sanojen käyttöä arkikielessä.

Lainatut jäätelöt ja sanat

Kaikki uudet ruokasanat eivät ole yhdyssanoja. Hauskat yhdistelmäsanat eli kontaminaatiot, kuten vuusto (’vegaaninen juusto’), ovat yleisiä. Terveellistä jäätelöä tarkoittava nice cream on sitaattilaina englannin kielestä. Nice cream tehdään soseuttamalla jäädytettyä banaania, jolloin koostumus muistuttaa pehmistä.

Käännettynä nice cream olisi ’kiva jäätelö’ tai ’kiltti jäätelö’, mutta suomennoksessa se menettää kekseliään kontaminaatiotyylisen rakenteensa – jos n-kirjaimen ottaa pois, tulee ice cream eli ’jäätelö’. Sanan ensimmäinen osa nice eli ’kiva, kiltti’ on mielenkiintoinen. Miksi tämä jäätelö on erityisen kivaa tai kilttiä? Onko se tavallista jäätelöä kivempi terveydelle? Vai onko se kiltti eläimille vegaanisuutensa takia?

Toinen vierassanajäätelö on italialainen gelato. Italian sitaattilainan gelato voi kääntää ’jäätäväksi’ tai ’jäätyneeksi’, eli merkitykseltään se vastaa suomen jäätelöä. Gelato on saanut suosiota Suomessa viime vuosina, mutta mikään uusi keksintö se ei ole; Italiassa gelaton juuret ovat 1500-luvulla ja se on Italian perusjäätelö.

Tärkein ero suomalaisille tuttuun kermajäätelöön on raaka-aine, koska gelato tehdään kerman sijaan maidosta. Sen vuoksi gelato on terveellisempää, rakenteeltaan tiiviimpää ja omasta mielestäni miellyttävämpää kuin kermajäätelö. Gelaton suomenkielinen nimi voisikin olla maitojäätelö. Kyseinen sana merkitsee kuitenkin mitä tahansa maidosta tehtyä vähärasvaista jäätelöä – eikä maitojäätelössä ole gelaton eleganssia.

Gelatoa kipossa. Kuva: Essi Pöyhtäri.

Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele