Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.
31.1.2019 13.35
Huikea määrä äänitteitä
Suomen kielen nauhoitearkisto 60-vuotias.
Erkki Lyytikäinen Nauhoitearkistossa, 2005. Kuva: Raisa Miikkulainen.
Kotuksen uumenissa lymyilee yksikkö, jonka nimi on Suomen kielen nauhoitearkisto. Se tulee näinä päivinä, tarkalleen sanottuna 1. helmikuuta, täyttäneeksi 60 vuotta.
Arkistossa on muun ohessa säilytteillä 15 000 tuntia äänitteitä suomen murteista, keskimäärin 30 tuntia jokaisesta vuoden 1939 pitäjästä, ja aika lailla maan rajojen ulkopuoleltakin. Se on huikea määrä, joka tarjoaa taustaa ja vertailuaineiston mille hyvänsä puhutun suomen myöhemmälle korpukselle.
Virtaranta toi idean Lundista
Arkiston perusti professori, myöhempi akateemikko Pertti Virtaranta. Hän toi idean Lundin yliopistosta, jossa hän oli toiminut seitsemän vuotta suomen kielen lehtorina. Ideaan kuului paitsi se, että materiaalia piti kerätä riittävästi, myös se, että kielenoppaat saivat puhua vapaasti ilman kyselylomakkeiden orjuutusta.
Virtaranta oli loistava organisaattori ja suhdetoimintamies. Hän ei pelannut napeilla, vaikka aloitti tyhjästä. Rikkaassa Ruotsissa käytettiin vuonna 1955 kieli- ja perinnetieteelliseen äänentallennukseen rahaa 3,5 miljoonaa markkaa, Suomessa 200 000 markkaa. Vuonna 1961 Suomen kielen nauhoitearkisto sai jo opetusministeriön suoraa määrärahaa 3,5 miljoonaa markkaa, lisäksi Helsingin yliopisto maksoi parin assistentin palkan.
Pertti Virtaranta ja Pentti Soutkari haastattelevat Jussi Niittahoa. Helsinki, 5.10.1961. Kuva: Paavo Korhonen. Museovirasto.
Tuottavuusohjelma iski arkistoon
Arkisto siirtyi 1976‒1983 silloisen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hallintaan. Valtion alituinen rahapula on leikannut toimintaa. Pahin isku oli vuoden 2005 ”tuottavuusohjelma”, joka lopetti keskuksen ylläpitämän murteenseuruun ja poisti tutkimuksen keskuksen nimestä.
Kotuksen sarjassa Suomen kielen näytteitä (1978‒2000) on julkaistu 50 pitäjän murretekstejä arkiston kokoelmista, kaksi tuntia pitäjästään. Gaudeamuksen julkaisema Suomen murrekirja (2013) sisältää näytteen kaikkien arkistoon tallennettujen pitäjien murteesta. Vastaavat äänitteet ovat kuunneltavissa Kotuksen verkkosivuilta.
ERKKI LYYTIKÄINEN
Erkki Lyytikäinen on tehnyt päivätyönsä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen amanuenssina, toimipaikkanaan Suomen kielen nauhoitearkisto Kotuksessa. Hän on toiminut kolumnistina sekä kriitikkona ja on myös yksi Suomen murrekirjan (2013) toimittajista. Vuonna 2016 ilmestyi hänen kirjansa Sanotaan tyyliin näin – kirjoituksia kielen ilmiöistä (Gaudeamus). Työn alla on kirja kiinnostavista murrepiirteistä, joihin yleiskielenkin puhuja joutuu ottamaan kantaa.
Suomen murrekirjan äänitteet
Puhutun kielen aineistot
Virtarannat – yksissä tuumin
”Sekä aurinkokunta että suomi voivat hyvin” (Erkki Lyytikäisen haastattelu, 10 kysymystä kielestä, 1.11.2016)
Maistellaan, miltä kieli tuntuu (Kirjan Sanotaan tyyliin näin – kirjoituksia kielen ilmiöistä esittely, Kuukauden kirja, 24.11.2017)
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja