Cha cha cha – ei aihetta kyyneliin

Suomea edustaa tänä vuonna Liverpoolissa järjestettävissä Euroviisuissa Käärijä kappaleellaan Cha cha cha. Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä viisukeväässä on, saako suomen kieli takaisin parhaan suomalais-ugrilaisella kielellä esitetyn kappaleen euroviisutuloksen.

Cha cha cha on ensimmäinen suomenkielinen euroviisu sitten vuoden 2015. Pertti Kurikan nimipäivät osallistui tuolloin kilpaan kappaleella Aina mun pitää.

Käärijä edustaa Suomea Euroviisuissa 2023. Kuva: Miikka Varila, Yle.

Mılı-kıdı kapčija no šumpotonen pačılme

Toistaiseksi paras suomeksi saatu sijoitus on kilpailijamaiden määrään suhteutettuna Anneli Saariston La dolce vitan seitsemäs sija 22 kappaleen kilpailussa vuonna 1989. Vaikka kappaleen nimi onkin italiaa (”Ihana elämä”), se lauletaan muuten kokonaan suomeksi.

Suomen kieli menetti ennätyksen vuonna 1994. Unkarin Kinek mondjam el vétkeimet? (”Kelle kertoa voin syntini?”) sijoittui tuolloin 25 kappaleen kilpailussa neljänneksi.

Myös viroksi on sijoituttu useaan otteeseen paremmin kuin suomeksi. Viron kielen paras sijoitus on kuudes sija 42 kappaleen joukossa vuosina 2009 ja 2012. Edustuskappaleina toimivat noilla kerroilla Rändajad (”Matkaajat”) ja Kuula (”Kuuntele”). Viidenneksikin viro on kertaalleen sijoittunut pienemmässä kilpailussa vuonna 1996 kappaleella Kaelakee hääl (”Kaulakorun ääni”).

Myös osittain pohjoissaameksi esitetyllä viisulla on napattu kuudes sija, kun Norjan edustaja Keiino lauloi ja joikasi kappaleen Spirit in the Sky (”Henget taivaalla”) vuonna 2019. Suomalais-ugrilaisten kielten kaikkien aikojen paras sijoitus on kuitenkin piskuisella udmurtilla, jonka Venäjä toi ryminällä viisukartalle vuonna 2012. Legendaariset Buranovon mummot nappasivat peräti toisen sijan kappaleellaan Party for Everybody (”Juhlat kaikille”), joka esitettiin osittain englanniksi ja osittain udmurtiksi. Edellä oleva väliotsikko on udmurttia ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna ”mieleni kevenee ja ilolla täytyn”.

Käärijä-asuiset kivimiehet (Lyhdynkantajat-patsas) Helsingin rautatieasemalla toukokuussa 2023. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Kivikova Käärijä

Buranovon mummoilta vei voiton muuan ruotsalainen Loreen, ja on epäilty, että tänä vuonna Käärijän menestyksen pahimpana uhkana on samainen artisti. Lienee siis hyvin mahdollista, että voittokamppailu käydään jälleen Loreenin ja suomalais-ugrilaisen kielen välillä.

Ainoa Euroviisuissa kuultu suomalais-ugrilainen kieli, jota paremmin suomi on sijoittunut, on võro. Tähän mennessä ainut võronkielinen viisu, Viron edustussävelmä Tii (”Tie”) vuodelta 2004, oli semifinaalinsa 11:s eikä täten päässyt edes finaaliin. Võron kieli on eteläisessä Virossa puhuttava kieli, joka on hyvin läheistä sukua viron kielelle ja jota on aiemmin pidetty yhtenä viron etelämurteista.

Suomi on voittanut Euroviisut kertaalleen, kun rockyhtye Lordi vei voiton vuoden 2006 laulukilpailussa. Voittokappale Hard Rock Hallelujah esitettiin kokonaan englanniksi.

• Olli Tamminen: ”Kun joku nakkaa ydinkakkaa” (Kotus-blogi, 28.9.2021)
• Leena Joki: Euroviisut ja Eurovisio (Kotus-blogi, 16.5.2016)
  

(Udmurtinkielisen väliotsikon suomennos korjattu 10.5.2023.)

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro | Keskustele