Siirry sisältöön
Haku

Satunnaisesti kirjoittava kotuslainen


Kyniä ja paperia. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Satunnaisesti kirjoittavan kotuslaisen blogiin kirjoittavat satunnaisesti ne kotuslaiset, jotka eivät pidä omaa blogia.


rss

17.9.2024 9.30
Miska Törmänen

Broidi blessattiin, common W

Raskasta vai nerokasta kielenkäyttöä?

Tiktok. Aikamme kielellinen koralliriutta, josta voi näin kieli-ihmisenä löytää vaikka mitä jännittävää. Viime aikoina minua on kutkuttanut etenkin Tiktokissa esiintyvä omalaatuinen kielimuoto, johon kuuluvat olennaisena osana englanninkieliset sanat ja rakenteet.

Midfadella hyvinkin

Törmäsin Tiktokissa videoon, jossa nuori poika istuu kampaamotuolissa parturi selkänsä takana. Video alkaa sillä, kun poika sanoo parturille: ”Textured fringe”. Parturi vastaa: ”midfadella [midfeidillä] varmaan?”, johon poika vastaa: ”joo midfadella”. Musiikki voimistuu, video nopeutuu ja siinä näytetään, kuinka parturi leikkaa pojan hiuksia. Lopputuloksena on hiustyyli, jossa päänsivuilla olevat hiukset ovat lyhyet ja päällysosa on hivenen pitempi.

Avaan kommenttikentän ja yllätyn. Taas aivoja kutkuttaa. Vastaan ei tule lausahduksia kuten ”hienot hiukset” tai ”sopii sulle”. Näiden sijaan kommenttikenttä on täynnä seuraavanlaisia ylistyksiä: ”broidi blessattiin”, ”bro saved him”, ”saved”, ”glow up”, ”bro gonna get all the girls”, ”common W” ja ”bro gangsta with da chain”.

Tällainen kielenkäyttö herättää monenlaisia reaktioita. Jotkut pitävät englannin kielen rakenteiden sekoittumista suomen kieleen kummallisena ja outona, toisten mielestä sellainen kielenkäyttö on neutraalia, ja kolmansien mielestä samoja asioita ei vain voi ilmaista pelkästään suomen kielen avulla. Ilmauksilla ”veli siunattiin” ja ”broidi blessattiin” tai ”yleinen V(oitto)” ja ”common W” ei koeta olevan samanlaista ilmaisuvoimaa: englanninkieliset lauseet ja lausahdukset ovat tehokkaita ja ajan henkeen sopivia.

Siunaus vai blessaus?

Englanti sekoittuu nykyisin suomeen monin eri tavoin. Pidän mielenkiintoisimpana tapauksia, joissa englanninkielistä ainesta taivutetaan tai muutoin sovitetaan suomen kielioppiin sopivaksi.

Esimerkiksi ilmaisussa ”broidi blessattiin” on kyse muun muassa siunaamista tarkoittavasta verbistä bless, joka mukautuu supistumaverbiksi blessata. Samalla tavalla johdettuja verbejä ovat muun muassa seivata [save], beitata [bate], distroyata [destroy] ja rizzata [sanasta rizz, joka on lyhentynyt sanasta charisma].

Nämä sanat hämmästyttävät, sillä niille kaikille löytyisi suomenkieliset vastineet. Esimerkiksi blessata-sanalle on olemassa suomenkielinen vastine siunata, jonka merkityksiä kuvataan Kielitoimiston sanakirjassa muun muassa näin:

1. toivottaa t. rukoilla jllek Jumalan siunausta

Pappi siunasi ehtoollisleivän.

2. Jumalan suomaa hyvyyttä, armoa, varjelusta, menestystä tms. hyvää ajatellen; antaa, suoda, lahjoittaa

Meitä on siunattu hyvällä vuodella.

3. uskonnollisesta kielestä etääntynyttä käyttöä
a. hyväksyä, vahvistaa jk esitys, suunnitelma tms 

Eduskunta siunasi hallituksen ratkaisun.

b. olla kiitollinen, muistella kiitollisena, kiittää

Siunattu olkoon hänen muistonsa.

c. vahvistussanana

Poseeraa joka siunatun [= joka ikisen] naistenlehden kannessa.

d. murt. päivittelyissä ja huudahduksissa lievähkön voimasanan tavoin

Sus siunatkoon!

En tiedä, onko kyse sattumasta, mutta blessata-verbin käyttö tässä yhteydessä kuulostaa ainakin kieliopillisesti sopivalta. Blessata ja siunata ovat transitiivisia verbejä, ja sekä parturi blessasi broidin että passiivimuotoinen broidi blessattiin kuulostavat allekirjoittaneen mielestä kelvollisilta: transitiiviverbi toimii sekä aktiivissa että passiivissa, niin suomessa kuin englannissa. Aina englanninkieliset verbit tai niiden seuralaiset eivät kuitenkaan käänny luontevasti suomen kieleen.

Tiktok-kieltä parturikäynnillä. Kuva: Parturi-kampaamo Tuulitukan asiakas vuonna 1986. Joel Nokelainen. Helsingin kaupunginmuseo. Muokkaus: Risto Uusikoski, Kotus.
Parturi blessasi broidin. Alkuperäinen kuva: Joel Nokelainen. Helsingin kaupunginmuseo. Muokkaus: Risto Uusikoski, Kotus.

”Mä meen pitkässä juoksussa tyhmäks jos mä en saa gains”

Esimerkkejä rakenteista, jotka eivät tunnu kovinkaan luontevilta suomeksi, löytyy runsaasti. Nopealla hakemisella löysin Tiktokista esimerkiksi tällaisia lausahduksia: ”me erottiin hyvillä termeillä”, ”pitkässä juoksussa sä tuut saamaan gains” ja ”vittu mä menin tyhmäks eilen”.

Rakenteet toimivat englanniksi ilman ongelmia: ”we ended up in good terms”, ”in the long run you will get gains” ja ”oh fuck, I went dumb”, mutta suomeksi niiden merkitys jää enemmän tai vähemmän avoimeksi. Mitkä ovat hyvät termit, joilla voi erota? Miten pitkään juokseminen vaikuttaa voittojen saamisen? Miten voi mennä tyhmäksi?

Tällaisissa tapauksissa rakenteet on käännetty suoraan englannista suomeen, ja ne eivät sellaisenaan toimi. Esimerkiksi ilmaisun ”erota hyvillä termeillä” takana on englanninkielinen vakiintunut ilmaisutapa ”end up in good terms”, jota suomessa ei esiinny. Kyse on idiomista eli vakiituneesta ilmaisusta, jota ei voi hahmottaa pelkästään siitä koostuvien sanojen merkitysten perusteella.

Idiomit ovat usein myös varsin kielikohtaisia, eivätkä ne käänny luontevasti kielestä toiseen. Jos idiomeita haluaa puheenparressaan viljellä, täytyy niitä myös osata käyttää. On siis tiedettävä, että suomeksi erotaan hyvissä väleissä ja tyhmäksi tullaan, ei mennä.

Mainitsemistani idiomeista viimeisin, ”vittu mä menin tyhmäks eilen”, on mielestäni kaikesta norminvastaisuudestaan huolimatta nerokas. Idiomin kieliopillinen mahdottomuus, siis translatiivin sopimattomuus mennä-verbin rektioksi alleviivaa sen tyhmyyttä korostavaa merkitystä: henkilöstä tuli äkillisesti niin tyhmä, ettei hän kyennyt muodostamaan äidinkielensä normien mukaista lausetta.

Rakennetta tarkemmin tarkastellessani huomaan, että asian ilmaiseminen jollain norminmukaisella tavalla ei ole yhtä tehokasta tai mielekästä: ”minusta tuli tyhmä eilen”, ”olin tyhmä eilen”, ”käyttäydyin tyhmästi eilen” ovat kaikki kyllä mahdollisia tapoja, mutta jotain niiden ilmaisuvoimassa ja ehkä merkityskentässä jää uupumaan alkuperäiseen verrattuna.

Common W vs iso L

Kieli-ihmiselle Tiktok on varsinainen paratiisi. Se suorastaan pursuaa mieltä kutkuttavia rakenteita ja lausahduksia. Osa rakenteista ja lausahduksista on norminmukaisia, osan kohdalla on toivomisen varaa.

En pidä mitenkään yllättävänä sitä, että Tiktokissa kasvanut sukupolvi omaksuu englanninkielisiä rakenteita osaksi kielivarantoaan ja käyttää niitä arjessaan. Peräänkuulutan kuitenkin taitoa erottaa, milloin norminvastaiset englanninkieliset ilmaisut ovat elävöittävä tehokeino, milloin osoitus huonosta suomen kielen taidosta. Tyhmäksi sopii kyllä mielestäni mennä, mutta jos niin tekee silloin, kun pitäisi olla asiallinen ja hallita yleiskielen normit, ottaa ison L:än.

MISKA TÖRMÄNEN
Kirjoittaja työskenteli Kotimaisten kielten keskuksessa viestinnän harjoittelijana kesällä 2024.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei puheenvuoroja