Brgria prkl!

Söin hyviä kotitekoisia hampurilaisia, ja mieleeni muistui Joonas Rinta-Kannon piirtämä Fok It -sarjakuvastrippi. Sarjakuvassa henkilöhahmo kertoo haluavansa perustaa ”bögözointin” (’burger joint’) eli hampurilaisravintolan. Keskustelukumppani arvelee, että joka puolella ravintolaa lukee sitten varmaan ”brgr”. Lopulta päädytään pohtimaan, olisiko mahdollista perustaa kotiruokaravintola, jossa tarjottaisiin esimerkiksi ”mksltkk” eli maksalaatikkoa.

Sarjakuvassa leikitellään hampurilaisravintoloiden nimimuodilla. Suomessa on muun muassa sen nimiset ravintolat kuin Naughty brgr, Brgr.in ja Friends & brgrs. Yritysnimissä on siis melko tavallista kirjoittaa englannin sana burger ('purilainen') ilman vokaaleja u ja e.

Fok It -sarjakuvastrippi, jossa käsitellään hampurilaisravintolan perustamista. Tekijä: Joonas Rinta-Kanto. Julkaistu Helsingin Sanomissa 3.12.2021.

I don’t wanna loose ctrl

Aloin pohtia, mistä moinen villitys ja miksi juuri burger. Onko englannissa tapana lyhentää vastaavasti muitakin sanoja? Ainakin ctrl (control) lienee tällainen. Mutta siitä puuttuu myös n-konsonantti. Voisiko ilmiön taustalla olla tietokonenäppäimistön painikkeiden tekstit Ctrl ja Prt Scr (josta on tosin monia muitakin lyhennelmävariantteja)? Onko ilmiö tuttu myös suomen kielessä?

Esitän kysymykseni työkavereille Whatsappissa. Saan heti kuittauksen: 1. prkl 2. Pst Tssn ksl! 

Grl pwr!

Ennen kuin avaan kyselyn työpaikan Teams-alustalla, tutkin asiaa perinteisin menetelmin: googletan mutupohjalta. Löydän internetistä monia muitakin englannin sanoja, jotka saatetaan kirjoittaa ilman vokaaleja.

Skeittausvideoissa on frntsd (frontside), kitara on gtr (guitar) ja fitness ftnss. Paidoissa ja korvakoruissa komeilee teksti GRL PWR (girl power). Musiikkimaailmassa vaikuttavat sekä videoita ohjaava parivaljakko BRTHR (brother, ’veli’) että norjalainen bändi nimeltään Flty brgr grl (Filthy burger girl, ’Törkyinen purilaistyttö’).

Akustinen ja sähköinen gtr. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Lyhennetyyppi vai muoti-ilmiö?

Teams-kyselyni herättää keskustelua, jossa pohditaan sekä lyhentämistä ilmiönä että brgr-kirjoitustavan kulttuurista taustaa. Yleensä sanojen lyhentäminen kumpuaa tarpeesta säästää tilaa ja aikaa.

IT-asiantuntijamme mukaan tietokoneohjelmointi tapahtui vielä 70-luvulla reikäkorteilla, joihin mahtui vain rajallinen määrä merkkejä. Tämä on vaikuttanut ohjelmoinnissa käytettyjen direktiivien lyhentymiseen, kuten muotoihin RND (random) ja SQR (square root). DOS-käyttöjärjestelmän myötä komennot kuten CLS (clear screen) tulivat entistä tutummiksi. Ehkä tämä on tukenut brgr-kirjoitustavan syntyä.

Englannin kielen lyhenteitä käsittelevät verkkolähteet Cambridge Dictionary ja Crown Academy of English eivät mainitse erikseen sellaista lyhennetyyppiä, jossa lyhenteeseen otetaan kaikki tai suurin osa sanan konsonanteista. Sen sijaan jälkimmäisellä sivustolla mainitaan kyllä lyhennetyyppi contractions, ’supistumat’, johon kuuluvat esimerkiksi Dr (doctor) ja govt (government).

Mutta onko brgr-ilmiössä kyse vain tavallisesta lyhentämisestä? Vai onko kirjoitustapa ennemminkin tyylikeino, jolla halutaan herättää huomiota?

Kollega muistuttaa, että lyhentämisessä voidaan nähdä piirteitä myös salakielestä. Nykyään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa saatetaan lyhentää tiettyjä sanoja sensuurin välttämiseksi. Salakieli on kuitenkin tarkoitettu pienen piirin ymmärrettäväksi, kun taas hampurilaisravintola haluaa todennäköisesti nimellään houkutella kaikenlaisia asiakkaita.

Onko brgr parempaa kuin burger?

Päätän kysyä ilmiöstä Helsingin yliopiston englannin kielen asiantuntijalta Elizabeth Petersonilta. Peterson vahvistaa, että englannin erilaiset lyhennekäytännöt ovat todennäköisesti brgr-ilmiön taustalla, mutta kyseessä lienee myös tyylikeino.

Hän arvelee, että lyhentämistavan syntyyn vaikuttavat vokaalien ja konsonanttien erilaiset foneettiset ominaisuudet. Vokaalien ääntämistapa vaihtelee englannissa hyvin paljon muun muassa kielimuodon, puhujan ja yksittäisen sanan mukaan, kun taas konsonanttien ääntäminen on vakiintuneempaa. Siksi konsonantit ovat olennaisempia sanan merkityksen kannalta. Ne ovat ikään kuin sanan runko.

Peterson antaa myös mielenkiintoisen esimerkin siitä, mitä kirjoitusasulla brgr mahdollisesti haetaan. Yhdysvalloissa on yritys nimeltään Dunkin' Donuts (vuodesta 2018 pelkkä Dunkin'). Nimessä sana dunking ’upotettava, kastettava’ kirjoitetaan puhekielisesti ilman g-kirjainta. Yhdysvaltalainen kielitieteilijä William Labov sanoi kerran kaikkien tietävän, että dunkin' donut maistuu paljon paremmalta kuin dunking donut. Peterson arvelee, että brgr-kirjoitustapa lienee saanut samanlaista arvovaltaa. Se herättää mielikuvia tavallista burgeria paremmasta ja maistuvammasta makuelämyksestä.

Itse tehty brgr, hampurilaisten aatelia? Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

-kele ja -tana

Suomen kielessä brgr-ilmiö ei ole tavallinen. On meillä kuitenkin prkl, joka on varsin vakiintunut ja tunnistettava. Lieneekö kuitenkin sattumaa, että sitä on alettu lyhentää juuri niin, että vokaalit on jätetty pois? Esimerkiksi kaverikirosana saatana on joko stna tai stana, ja muitakin lyhentämistapoja näillä kirosanoilla on: *kele, -tana. Voimasanoja lyhennettäneen usein siksi, että kirjoittaja haluaa osoittaa, ettei karkea kielenkäyttö ole asiayhteydessä aivan toivottavaa, vaikka hän siihen päätyikin.

Löydän verkosta perkeleen lisäksi vain pari hassua osumaa, joissa suomenkielisen sanan vokaalit on jätetty pois. Joku käyttää nimimerkkiä mrjns (morjens), ja toinen tehostaa ihmetystään sanalla hlvtt (helvetti).

Miksi mksltkk ei ole hyvä idea?

Syynä ilmiön harvinaisuuteen suomessa on todennäköisesti suomen kielen vokaalipitoisuus. Olennaista brgr-ilmiössä on, että sanan on oltava kohtuullisen hyvin tunnistettavissa ja hahmotettavissa ilman vokaalejakin. Tämä onnistuu vain, jos sana sisältää riittävän paljon konsonantteja. Yleensä ilman vokaaleja kirjoitettu englannin sana päättyy konsonanttiin ‒ jos ei kirjoitettaessa, niin äännettäessä. Lyhennettävä sana ei myöskään voi olla liian lyhyt tai pitkä.

Konsonanttiloppuinen mrjns on kohtalaisen helppo hahmottaa morjens-sanaksi, mutta monista muista suomen sanoista ‒ erityisesti vokaaliyhtymiä ja diftongeja sisältävistä ‒ tulee ilman vokaaleja käsittämättömiä. Niiden merkitys pitäisi siis erikseen opetella. Se ei liene tavoitteena, kun yritys päättää kirjoittaa sanan ilman vokaaleja. Pitkä hmprlnn ei todennäköisesti yhdistyisi kielitajussa vaivatta hampurilaiseen, ja vaikkapa lthn (oluthuone) tai trpr (tuorepuuro) olisivat jo varsin kryptisiä ja koomisia.   

Lähteet

• Rinta-Kanto, Joonas: Fok It -sarjakuvastrippi (Helsingin Sanomien Nyt-liite, 3.12.2021)
• Abbreviations, initials and acronyms (Cambridge Dictionary)
• Crown Academy of English: Types of English abbreviations (Crown Academy of English)

Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa | Keskustele