Siirry sisältöön
Haku

Minna Pyhälahti


Minna Pyhälahti. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Minna Pyhälahti rakastaa uudissanoja ja työskentelee Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajana. Aiemmassa elämässään hän oli kielenhuoltaja ja kouluttaja.


rss

28.8.2018 10.15
Minna Pyhälahti

Helletti irti sääsanastossa

Äärisanat ja kuvakieli ovat tulleet sääsanoihin jäädäkseen.

Kuuntele blogi mp3-tiedostona

Kuuntele blogi Youtubessa


Olen vuosien varrella kirjoittanut Kotus-blogiin seksihelteestä (2015), lumiraivosta (2016) ja sahasäästä (2017). Hellekesän lopussa on ihan pakko kirjoittaa taas sääsanoista – sen verran kummallinen kesämme oli sään ja sääsanaston suhteen.

Uimaranta. Kuvattu todennäköisesti Sorvalin uimarannoilla, 1937. Kuva: Pietinen. Museovirasto.
Hellettä uimarannalla vuonna 1937.

Kesällä uutisoidaan usein säästä, kun muita uutisia on vähän. Ja totta kai sää kiinnostaa varsinkin lomailijoita ja maanviljelijöitä.

Kotuksen työntekijät ovat kesän 2018 aikana poimineet mediasta ison kasan uusia sääsanoja:

helleinferno
hellekupoli
helletti
hikikalypsi
käristyskupoli
paahtopaiste
salamakäärme
sulkukorkea(paine)

Äärisanoja ja kuvakieltä piisaa! Ilmaus pitkä helleaalto on ilmeisesti toimittajien mielestä tosi tylsä. Värikkäämpää tarvitaan, jotta erotutaan muista ja ollaan myyviä.

Monesti yllättävän sananvalinnan päätarkoitus onkin juuri myydä lehteä tai saada klikkauksia verkkojutulle. Usein uudet sanat syntyvät toimittajien aivoriihissä, eikä sanan yksittäistä keksijää pystytä nimeämään.

Hyytävä seksihalla vaihtui käristävään kupoliin

Alkukesällä teimme kollegani Ilona Paajasen ja Kotuksen verkkotoimituksen kanssa vlogin, jossa mainittiin seksihalla. Sanalla viitattiin touko-kesäkuiseen kylmään ajanjaksoon, joka seurasi lämmintä jaksoa. Kyseessä on vanhemman seksihelle-sanan vääntely – seksihelle kuvasi kovaa hellettä ja oli esillä ensimmäisen kerran jo vuonna 2010.

Kesäsää näytti yllätyksellisyytensä, ja alun kylmä jakso vaihtui hirmuisiksi helteiksi. Heinäkuussa käristyskupoli valittiin myös Kotuksen kuukauden sanaksi. Se on leikkisä versio hellekupolista (engl. heat dome), joka tarkoittaa pitkäksi aikaa paikoilleen jäävää lämpöä. Helleaalto pyyhältää ohi, mutta hellekupoli jää paikalleen hohkaamaan kuumuutta.

Nopeat mielleyhtymät tarpeen uutisvirrassa

Kotuksen tekstissä kerrotaan käristyskupolin herättämistä mielikuvista: ilman tekstiyhteyttä käristyskupoli ei tuo mieleen sääilmiötä, vaan pallogrillin. Käristäminen liittyy paistamiseen ja ruskistamiseen ja kupoli puolestaan grillin pallomaiseen muotoon.

Ja mielikuvillahan mediassa pelataan. Siirtymä käristyskupolista konkreettiseen grilliin käy aivoissa nopeasti. Konkreettinen sana herättää paremmin huomion ja kiinnostuksen uutisvirrassa kuin vaikkapa jokin abstrakti meteorologian säätermi.

Erästä virallista säätermiä jutuissa kuitenkin näkyi. Sulkukorkeapaine (engl. omega block) jumittui Pohjois-Euroopan päälle ja esti matalapaineiden pääsyn Suomeenkin.

Sulkukorkeapaine on monelle lukijalle vieras erikoiskielen sana, joten toimittajat ehkä arastelivat sen käyttöä mediassa. Silloin kun sanaa käytettiin, rinnalla näkyi myös lyhyempää muotoa, sulkukorkea.

Hikikalypsi!

Vaikka uuden sääsanan merkitys ei aukenisikaan heti, yllättävä sananvalinta otsikossa ja lööpissä saattaa herättää ostamaan lehden tai klikkaamaan uutisjutun auki. Se onkin monesti toimittajan tarkoitus. Toki moni toimittaja haluaa myymisen lisäksi myös käyttää äidinkieltään luovasti ja taitavasti, ja onnistuukin siinä.

Mutta mikä ihme on hikikalypsi? Sosiaalisessa mediassa sitä pidettiin toisaalta hauskana, toisaalta erittäin ärsyttävänä ja väkisin väännettynä sanana. 

Niin, mikä on hikikalypsi – tai edes kalypsi? En voi tietää sanan luojan mietteitä, mutta lähellä sanaa on nimi Kalypso. Hän on kreikkalaisen mytologian nymfi, Atlaksen tytär, joka piti Odysseusta saarellaan vankina seitsemän vuotta. Tällä voitaisiin viitata helteen paikalleen jäämiseen pitkäksi aikaa. Toinen lähellä oleva muoto, calypso, taas voisi viitata mm. tanssilauluun ja kuumiin tunnelmiin.

Kuitenkin lopulta nokkela kollegani keksi, että hikikalypsi on yhdistelmä hiki + apokalypsi. Hikinen maailmanloppu siis.

Helle ja helvetin kuumuus

Viime talvena meillä oli poikkeuksellisen paljon lunta, jolloin toimittaja kirjoitti lumi-infernosta. Epätieteellistä käsitettä käytti myös säätalo Foreca Twitterissä.

Kesän vastine lumi-infernolle on totta kai helleinferno. Inferno merkitsee mm. helvettiä. Helvetin kuumuuteen liittyy myös helletti, joka on ns. kontaminaatiomuoto, yhdistelmä sanoista helle ja helvetti.

Salamakäärme moukaroi Suomea

Vaikka ukkosia ei ollutkaan helteiden määrään nähden runsaasti, tämäkin sääilmiö kirvoitti muutamia uusia ilmauksia. Myrskybongarit.fi-sivustolla Twitterissä ilmoitettiin 31.7.2018, että "ukkoskuuronauha on pitkä kuin nälkävuosi ja yltää Loimaalta Vaasaan asti".

Iltapäivälehdessä ukkoskuuronauha muutettiin myyvempään muotoon, salamakäärmeeksi: Länsi-Suomea kerrottiin moukaroivan hyvin pitkän salamakäärmeen (Iltalehti).

Moukaroida? Käärme? Ehkä emme mene tällä kertaa siihen.

Käärme –  samoin kuin aiemmin mainittu pallogrilli –  tuo konkreettisuudessaan heti ja osuvasti mieleen tietynlaisen muodon. Etenkin kun uutisen oheen on liitetty kuva, jossa ukkosrintama näkyy pitkänä, käärmemäisenä kuviona.

Suomalainen paahtuu ja palelee

Elokuun 24. päivänä oli ehkä kesän 2018 viimeinen hellepäivä: meille kerrottiin iltapäivälehdessä ennen tuota päivää, että paahtopaiste tulee vielä kerran.

Sanan ilmiselvä esikuva on paahtopaisti-sana. Paisti on vitsikkäästi muutettu muotoon paiste, joka kuvaa valaisevaa ja lämmittävää säteilyä (Kielitoimiston sanakirja). Kirjoittaja luo vain yhtä kirjainta vaihtamalla uuden sanan, joka luo välittömästi mielikuvia paistumisesta.

Joskus kuulee sanottavan, että mediassa ihannoidaan hellettä, vaikka joillekin helle on sairauden takia pahasta. Pian viilenee! Mutta vaarallista on kuulemma syksyn viileyskin, jopa vaarallisempaa kuin helle – kylmyys tappaa vuodessa tuhansia suomalaisia, ja riskit alkavat jo alle 14 asteessa (Yle).

Pelottavaa on ihmisen elämä arvaamattomien säiden armoilla! Ei ihme, että säästä käytetään äärimmäisiä sanoja.

Muokattu 24.10.2018. Lisätty selitys hikikalypsi-sanan luultavasta alkuperästä hiki + apokalypsi.


Uudissanataulu-vlogi (Kotus-kanava, Youtube)

Kuukauden sanat 2018: käristyskupoli

Kun superhelle ei riitä (Kotus-blogi, 12.8.2015)

Lumisota puhkesi, lumiraivo repesi (Kotus-blogi, 20.1.2016)

Sahasää ja mää (Kotus-blogi, 9.1.2017)

Suomea vaivaa nyt ”uskomaton käristyskupoli”, ja ”helletti on irti” (Helsingin Sanomien Nyt-liite, 23.7.2018)

Uskomattoman pitkä salamakäärme Suomen kimpussa (Iltalehti, 31.7.2018)

Kesä 2018 tarjoilee viimeisen jälkiruuan: Paahtopaiste tulee vielä kerran! (Iltalehti, 23.8.2018)

Syksyn viileys on vaarallisempi kuin helle (Yle, 23.8.2018)

Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa | Keskustele

28.8.2018 11.12
Heppuli
Itse ymmärtäisin hellekalypsin olevan yhdistelmä sanoista helle ja apokalypsi. Voisin kuvitella ko. termin olleen ensin englanninkielinen, ja se on sitten käännetty suomeksi jollain tapaa.
28.8.2018 11.35
Heppuli
Tarkoitin siis jutussa mainittua hikikalypsia, mutta sanat vähän vaihtuivat.
28.8.2018 11.53
Mari
Minäkin tulkitsin hikalypsin olevan yhdistelmä hiki+apokalypsi eli hikinen maailmanloppu.
28.8.2018 12.38
Minna Pyhälahti
Apokalypsi
Kiitos, Heppulin esittämä teoria hikikalypsista vaikuttaa hyvin uskottavalta! Eli kyseessä olisi kontaminaatio, kuten helletti-sanassakin.
29.8.2018 10.29
Vaskilohi
Hiki-ilmestys. Nyt
Aika selkeä *-kalypsi-analogia tuo hikikalypsi vaikuttaa minustakin olevan, joskaan en löytänyt heti vastaavaa englanninnosta, vaikka englannin kielen malli sinänsä lie taustalla.

Teknisesti ottaenhan -kalypsi-pääte ei edes alkujaan viittaa maailmanloppuun, vaan ”apokalypsi” tarkoittaa ilmestystä, minkä vuoksi asiasta kertookin suomeksi Ilmestyskirja. Tässä on kyllä tainnut käydä englannissakin niin, että ilmestyksessä kuvatut tapahtumat ovat valloittaneet sanan alkuperäisen merkityksen, eli viestin sisällöstä on tullut viesti itse...

Tässä mielessä hikikalypsi olisi siis jonkinlainen ”hikipeitto”, mikä kyllä saattoi tänä vuonna itse kunkin osaksi tulla, mutta tuskin lienee ollut sanan käyttäjällä mielessä.
26.9.2018 20.46
Mauri Ilmari
Yhä säästä
Opittuani nyt tästä blogista uusia sääsanakummajaisia saanen kertoa, miten tuiki tavallisetkin sääsanat voivat kummastuttaa. Tarkoitan ilmaisua ”selkeää ja poutaa”. Mielestäni sen käyttäjä aliarvioi yleisöään. Tiedämmehän sanomattakin, että selkeältä taivaalta ei sada.