Sana-aikamatka menneeseen ja vähän tulevaankin

Vuonna 2004 Kielitoimiston sanakirjan silloinen päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kuvasi osuvasti sanakirjatyötä – ennen ja nyt:

Monet niistä Kielitoimiston sanakirjan sanoista, joita ei ole ollut edellisissä sanakirjoissa, tuntuvat jo vanhoilta: vaikea ajatella, ettei meillä aina ole ollut veroehdotusta, sähköpostiosoitetta tai tekstiviestiä. Kaikki sanakirjan uudet sanat eivät tietysti uusia olekaan. Mukana on sellaisiakin, jotka vain syystä tai toisesta ovat jääneet pois edellisistä, ja myös sellaisia, joita aiemmin ei ole pidetty tarpeellisina ottaa mukaan, mutta jotka runsaan esilläolon vuoksi ovat tulleet nyt tutuiksi. Tällaisia viime vuosien tapahtumia mieleen tuovia lisäyksiä ovat vaikkapa valiokuntaneuvos, teletunnistetiedot ja erytropoietiini eli EPO.

Kielikello-lehdessä ilmestyneen tekstin kirjoittamisesta on kulunut 20 vuotta. Tuolloin oli juuri ilmestynyt ensimmäinen Kielitoimiston sanakirja -niminen tuote (jota edelsi 1990-luvulla julkaistu Suomen kielen perussanakirja).

Vuonna 2004 tekstiviestejä ja teletunnistetietoja

20 vuotta sitten sanakirjaan lisätyt sähköpostiosoite ja tekstiviesti elävät vahvoina edelleen. Kyseessä ovat lähes jokaisen kielenkäyttäjän tuntemat perussanat.

Jo koululaiset tuntevat sähköpostiosoitteen, siitä huolimatta että sähköpostin rinnalle on noussut muita sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Myös tekstiviesti on edelleen tuttu, vaikka kaikki eivät enää näpyttele varsinaisia tekstiviestejä. WhatsApp-viestit ovat kirineet tekstiviestien ohi, mutta jotkut kutsuvat niitäkin tekstiviesteiksi: nehän lähetetään yleensä tekstimuodossa vastaanottajan puhelimeen – vaikka viestin voi toki muodostaa vaikkapa pelkkä emoji.

Sen sijaan esimerkiksi alussa mainittu teletunnistetieto (’teleyhteydestä tallentuvia teknisiä tietoja esim. puhelun ajankohdasta, vastaanottajan numerosta yms.’) ei kuulu jokaisen aktiiviseen sanavarastoon. Tämän kaltaisille sanoillekin on silti sanakirjassa tärkeä paikkansa – juuri tällaista sanaa ihminen saattaisi sanakirjasta etsiä, koska ei tunne sen tarkkaa merkitystä.

CC BY 4.0

Tekstiviesti lisättiin sanakirjaan 20 vuotta sitten, latauspiste vuonna 2024. Alkuperäiset kuvat: Nokia 3310, Saarni Sälynoja, Museokeskus Vapriikki, CC BY 4.0, ja Sähkökäyttöiset yhteiskäyttöautot, Pekka Vyhtinen, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0. Kuvankäsittely: Ilona Paajanen, Kotus.

Veroehdotus tuli ja meni, mutta ei poistunut sanakirjasta

Kielitoimiston sanakirjan ensimmäiseen laitokseen vuonna 2004 otettu veroehdotus ansaitsee oman alaotsikkonsa. Se on yhä suuren yleisön tuntema sana, vaikka veroehdotuksen tarkistamisen sijaan nykyään tutkaillaankin esitäytettyä veroilmoitusta.

Veroehdotuksia alettiin käyttää vuoden 1996 alussa voimaan tulleen verotusmenettelylain myötä, aluksi kokeiluna 12 verotoimistossa eri puolilla Suomea. Myöhemmin veroehdotukset otettiin käyttöön koko maassa. Niistä luovuttiin vuonna 2006, kun veroilmoituksen ja veroehdotuksen korvasi esitäytetty veroilmoitus.

Nykyään siis vero.fi-sivuilla puhutaan veroehdotuksen sijaan esitäytetyistä veroilmoituksista. Kielitoimiston sanakirjassa veroehdotus-sana vielä on, mutta sen luonnehdintaan on myöhemmin liitetty lyhenne aik. eli aikaisemmin (sekä muutettu aikamuoto preesensistä lähettää imperfektiin lähetti):

aik. verotettavasta tulosta tehty ennakkolaskelma, jonka verottaja lähetti veroilmoituksen teosta vapautetulle verotettavalle tarkistettavaksi.

EPO: tilapäisempää sanastoa

Kielitoimiston sanakirja tarjoaa myös ajankuvaa. Eija-Riitta Grönrosin mainitsema EPO-lyhenne on tunnetumpi kuin sen taustalla oleva koko sana erytropoietiini.

Moni meistä joutuu EPOn kautta ikävähkölle aikamatkalle: EPO palauttaa mieleen reilun parinkymmenen vuoden takaiset kuvat hiihdon doping-skandaalista, hiihtäjien ja hiihtojohtajien lukuisista tiedotustilaisuuksista sekä huoltoasemalta löytyneestä epämääräisestä lääkelaukusta.

EPO vilahteli otsikoissa vähän väliä, kun Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen dopingskandaali suorastaan ravisutti Suomea. Skandaalia paisutti se, että kyseessä olivat kotikisat ja niistä oli janottu menestystä.

Erytropoietiini ja sen lyhenne EPO olivat mediassa niin yleisiä, että ne päätettiin ottaa Kielitoimiston sanakirjaan 20 vuotta sitten:

punasolujen muodostumista lisäävä hormoni, jota käytetään eräiden anemioiden hoidossa ja veren hemoglobiiniarvoja kohottavana dopingaineena.

Vuonna 2024 latauspisteitä ja tunnetaitoja

Loppujen lopuksi vain historiallinen perspektiivi auttaa arvioimaan sanakirjasanojen keskeisyyttä ja merkityksellisyyttä kielessä. Silti ”vanhojen” sanojen vastapainoksi on mielenkiintoista luoda katse tuoreen, vuoden 2024 päivityksen sanoihin. Emme vielä tiedä ”uusien” sanojen todellista turnauskestävyyttä, mutta aina voi esittää vahvan veikkauksen.

Latauspiste, pörssisähkö ja tunnetaito edustanevat sellaista pitkäikäistä sanastoa, jonka tavalliset kielenkäyttäjätkin ennen pitkää omaksuvat. Miksi juuri nämä sanat vaikuttavat elinkelpoisilta?

Latauspisteitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, kun sähköautot yleistyvät. Pörssisähkökin vaikuttaa tulleen elämäämme jäädäkseen. Sana ei ollut aluksi kovin yleisessä käytössä, vaikka myyntituote on ollut olemassa jo yli 20 vuotta – sana eli sähkötalouden terminä. Kuitenkin sota ja energiakriisi nostivat pörssisähkön osaksi peruskielenkäyttäjän sanastoa, joten se oli syytä päästää odotushuoneesta sanakirjaan vuoden 2024 päivityksessä.

Myös sana tunnetaito elää ja yleistyy. Se merkitsee taitoa tunnistaa, ilmaista, käsitellä ja säädellä tunteita. Tunnetaitoja on alettu opettaa päiväkodeissa ja joissain kouluissa, mikä lisää sanan tunnettuutta ja valtavirtaistumista. Esimerkiksi Tampereella lisätään tunne-, vuorovaikutus ja turvataitojen opetusta kaikissa alakouluissa.

Tunnetaito: ’taito tunnistaa, ilmaista, käsitellä ja säädellä tunteita’. Kuva: Minna Pyhälahti, Kotus.

Meidän aikamme EPO?

Mikä sitten voisi olla vuoden 2024 uusi EPO, siis sana, joka on tällä hetkellä yleinen ja luo nopeasti mielleyhtymiä ja aikamme kuvaa? Samalla sana olisi sellainen, ettei se enää 20 vuoden päästä kuulu aivan keskeisimpään sanavarastoomme.

Tällainen sana voisi olla joko influensseri (’vaikuttajayksilö, vars. somevaikuttaja’) taikka reaktiovideo (’sosiaalisessa mediassa julkaistavia videoita, joissa näkyvät tekijän reaktiot ja kommentit esim. uuteen musiikkivideoon t. videopeliin’). Molempiin liittyy se, että vaikka sanat ovat nyt monien huulilla, 20 vuoden päästä ne ovat hyvinkin saattaneet muuttua kuriositeeteiksi. Somemaailmassa kun kaikki muuttuu nopeaan.

Tämän verran on mahdollista arvata vuoden 2024 sanakirjatulokkaiden elämää (tai kuolemaa?). Katse ei kanna 20 vuoden päähän, joten vuoden 2044 sanat ovat vielä kutkuttava arvoitus.

• Eija-Riitta Grönros: Kielitoimiston sanakirja (Kielikello, 4/2004) 
• Kielitoimiston sanakirja
• Verotuksen historiaa Suomessa (pdf, vero.fi)
  

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele