Kun koronasanat vaihtuivat sotasanoihin

Kuuntele blogi ääneen luettuna:

• Minna Pyhälahti: Kun koronasanat vaihtuivat sotasanoiksi (Kotus-kanava, Youtube)
• Minna Pyhälahti: Kun koronasanat vaihtuivat sotasanoiksi (mp3)
  

---

Koronavirus iski maailmaan yli kaksi vuotta sitten. Osana sanakirjantoimittajan työtäni keräsin talteen koronasanoja, päivittäin. Sanojen vyöry ja merkitykset ahdistivat, koska ihmisiä kuoli ja sairastui vakavasti viruksen aiheuttaman taudin vuoksi.

Nyt suru ja ahdistus ovat vielä suurempia. Koronan sanat ovat vaihtuneet sodan sanoihin ja näkymättömät virusmuunnokset raakaa tuhoa kylväviin aseisiin.

Julmat ajan sanat

Kertasinko, termobaarinen pommi, taktinen ydinase ja ei-tappava materiaali. Sanoja ja ilmauksia, joita minä ja kollegani olemme tallentaneet Kotimaisten kielten keskuksen aineistoihin siitä lähtien, kun sota Euroopassa alkoi helmikuun lopulla.

Sanojen keruu tuntuu totta kai sana-ammattilaisen omastakin mielestä pikku puuhastelulta, kun lähes koko maailma on poissa raiteiltaan. Koen silti, että kieliasiantuntijoiden velvollisuutena on merkitä muistiin ajan sanoja käyttöyhteystietoineen. Sanoista muodostuu myöhemmin historiallisia aikansa kuvia, eräänlaisia sanakerrostumia ja -vuosirenkaita.

Kansalaiset kysyvät paljon sanojen merkityksestä ja alkuperästä. He etsivät vuosien ja vuosikymmenten jälkeen tietoa, milloin ja millaisessa tilanteessa jokin sana on kieleemme syntynyt ja miten sitä on käytetty. Silloin arkistojen on syytä olla kunnossa, vaikka joka sanan jäljille ei koskaan päästäkään.

Ilman muuta eläisimme onnellisempina ilman kauheita ja surullisia ilmiöitä ja niitä kuvaavia sanoja. Elämään kuuluvat silti väistämättä traagisetkin asiat ja sanat.

Aikoinaan Estonian onnettomuuden yhteydessä opimme sanan keulavisiiri ja Thaimaan tappavan hyökyaallon yhteydessä sanan tsunami. Vesa Heikkinen on kirjoittanut muun muassa näistä sanoista kirjassaan Kielen voima: ”Keulavisiiri ja tsunami, niitä sanoja en olisi halunnut oppia, sanoi vaimoni.”

Sotilasslangista yleiskieleen

Ja nyt on sitten Ukrainassa sota. Sota, jonka syttymiseen useimmat asiantuntijatkaan eivät uskoneet vielä parisen viikkoa sitten. Taas tutustumme sanoihin, joita emme haluaisi tuntea.

Media on pullollaan sotasanoja. Osa niistä on ollut aiemminkin käytössä, sotilasslangissa, mutta näinä päivinä ne ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen.

Tällaisia ennen erikoisalan mutta nyt yleiskielenkin sanoja ovat esimerkiksi erilaiset hävittäjien ja asetyyppien nimet. Sota-asesanaston lisäksi esiintyy muun muassa humanitaarisen hädän sanoja (humanitaarinen käytävä) sekä politiikan ja viestinnän sanoja (turvallisuuspolitiikka, meemisota, kybervapaaehtoinen).

Mediassa on esillä myös suuren yleisön entuudestaan tuntemia sotasanoja. Tällainen on Molotovin cocktail, joka mainitaan Kielitoimiston sanakirjassakin, esimerkkinä cocktail-sanan kuvallisesta käytöstä.

Molotovin cocktaileja palanpainikkeeksi

Ukrainassa valmistetaan tämänkin tekstin kirjoitushetkellä Molotovin cocktaileja, polttopulloja, joilla Suomen talvisodassa tuhottiin satoja Neuvostoliiton panssarivaunuja. Aseen kehitti kapteeni Eero Kuittinen vuonna 1939. Idean keksintöönsä hän sai Abessinian ja Espanjan sodista, joissa panssarivaunuja poltettiin tulisoihduilla.

Aseen nimi on yhdistelmä Neuvostoliiton silloisen ulkoministerin Vjatšeslav Molotovin nimeä ja suomalaisten mustaa huumoria. Cocktail-nimitys näet syntyi vastauksena Neuvostoliiton propagandaan ja niin sanottuun leipäkoriin.

Molotovin leipäkori oli viralliselta nimeltään RRAB-3-rypälepommi, joita Neuvostoliitto käytti ensimmäisen kerran talvisodassa Suomen kaupunkien pommituksissa. Pommi sisälsi kymmeniä pienempiä palopommeja.

Vuonna 1939 Molotov piti radiopuheen, jossa hän väitti, ettei Neuvostoliitto pommita Suomea vaan pudottaa lentokoneista ruokaa suomalaisille. Pommit saivat tästä ivallisen lempinimen Molotovin leipäkori. Suomalaiset kehittivät sille vastaiskuna, ikään kuin palanpainikkeeksi, polttopullon nimeltä Molotovin cocktail (käytetään myös versiota Molotovin koktaili).

Tässä näkyy sota-ajan synkkä huumori, josta tulee mieleen Tuntematon sotilas -kirjan kohtaus: Kovaäänispropaganda kehotti suomalaisia sotilaita hakemaan Neuvostoliitosta leipää. Vanhala vastasi: ”Tu sinä hakeen leipäs päälle voita!”

Sanat aseina

Sanojen keruu on tärkeää siitäkin syystä, että niiden tarkastelu osoittaa sanojen vääjäämättä olevan valtaa ja vallankäyttöä. Konkreettiseen sodankäyntiin liittyy ilman muuta aina sanojen sota.

Nytkin Venäjän mediassa puhutaan ”kirurgisesta täsmäiskusta” ja ”erikoisoperaatiosta”, Suomessa puolestaan ”Venäjän hyökkäyksestä” ja ”Ukrainan sodasta”. Venäjällä sotilaita on kutsuttu jopa ”rauhanturvaajiksi”. Lisäksi Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump kehui ”rauhanturvaaja” Vladimir Putinin toimintaa Ukrainassa.

Loppuun haluan esitellä vielä yhden pidemmän ilmauksen, joka sekin liittyy sotaan ja ihmisiin ja on noussut lähipäivinä esiin monelta taholta. Toteavan muodon takana on syvä merkitys: Pitäkäämme pää kylmänä mutta sydän lämpimänä.

• Cocktail (Kielitoimiston sanakirja)
• May Wikström: Dagen när språket blev ett slagfält (Språkinstitutet bloggar, 4.3.2022)
• Molotovin cocktail pelasti Suomen (Puolet petäjäistä -palsta, Kemia-lehti, 3/2013)

Vesa Heikkinen: Kielen voima. Gaudeamus 2007.
Simo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi. SKS 1963.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele