Tekoälyn kouluttaminen vaatii kieliasiantuntijoiden panosta

Tekoälyn laatima kuva aiheesta ”kieliteknologian ammattilaiset tekemässä töitä tekoälyn parissa”. Kuva: Microsoft Bingin Image Creator. Tekoälyn ohjastaja: Olli Tamminen, Kotus.

Monissa organisaatioissa mietitään, miten hyödyntää tekoälyä. Ajatukset sinkoilevat pahimmista uhkakuvista kaiken pelastaviin unelmiin. Miten tekoälyä voisi käyttää juuri oman toiminnan automatisointiin järkevällä tavalla siten, että asiakkaatkin arvostaisivat lopputulosta?

Jotkut organisaatiot ovat jo kyenneet hyödyntämään tekoälyä menestyksekkäästi. Syyskuussa saimme lukea, miten Yle tekee ukrainankielisiä uutisvideoita tekoälyn avulla. Tulevaisuudessa teknologian uskotaan mahdollistavan uutisvideoiden tuottamisen myös muilla kielillä. Tämä antaa meille kielistä kiinnostuneille aiheen pohtia, voisiko tekoäly jopa auttaa pelastamaan uhanalaisia kieliä.

Erilaisten organisaatioiden ja työpaikkojen rohkaisevien tekoälyesimerkkien rinnalle on tullut sovelluksia, joita yksityishenkilötkin voivat hyödyntää. Esimerkiksi Duunitorilla on kirjoitettu mahdollisuuksista, joita keskusteleva keinoälysovellus ChatGPT tarjoaa työn hakijoille.

Laatu ja turvallisuus varmistettava

Tekoäly ei ole pelkästään teknologinen kysymys – se on jopa ennen kaikkea yhteiskunnallinen kysymys. Meidän on yhteiskuntana tärkeää pohtia, kenellä on oikeus päättää tekoälyn käytöstä. Lisäksi jokaisen on tehtävä itse valintoja ja arvioitava, kuinka paljon tekoäly vaikuttaa omiin tekemisiin tai oman organisaation toimintaan.

Tekoälyn kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan eettisiä ohjeita. Samalla joudumme pohtimaan, kenelle tai millaisille sovelluksille annamme äänemme käyttöön. Entä miten ihminen ja kone tekevät yhteistyötä tulevaisuudessa? Myös riittävä tietoturva ja tietosuoja tulee varmistaa. Yhteiskunnallista keskustelua on syytä käydä myös siitä, onko tekoälypohjaisten sovellusten lisääntymisen seurauksena vaikea löytää jatkossa laadukasta ihmisen tuottamaa sisältöä.

Julkishallinnossa on pakko pohtia, jäämmekö jälkeen tekoälyn soveltamisessa, kun valtonhallintoon kohdistuu lähivuosina iso tuottavuusohjelma. Valtion organisaatioita tarvittaisiin kipeästi mukaan kehittämään laadukkaita ja eettisesti kestäviä tekoälypohjaisia sovelluksia ja tarjoamaan niitä myös muille toimijoille. Kehitysvaiheessa tällaiset sovellukset vaativat huomattavia tulevaisuusinvestointeja, jotka toki myöhemmin saattavat tuottaa jopa henkilöstösäästöjä.

Tekoälyn laatima kuva aiheesta ”tekoäly pelastamassa uhanalaisia kieliä”. Kuva: Microsoft Bingin Image Creator. Tekoälyn ohjastaja: Olli Tamminen, Kotus.

Tekoäly voi olla älytön, jos sitä ei opeteta

Tekoäly tarkoittaa käytännössä sanasta sanaan ennustamista. Siksi se vaatii toimiakseen laadukkaan kielimallin. Kielimallit toimivat siten, että taustalla oleva neuroverkko ennustaa seuraavaa sanaa eli käytännössä hyödyntää tietoa keskimääräisestä mahdollisuudesta.

Tekoäly itsessään ei siis välttämättä tuota järkevää sisältöä, koska se perustuu vain todennäköisyyksiin. Tarvitaan hienosäätöä eli palautetta ihmisiltä aidosta kielenkäytöstä. Tekoälyä täytyy kouluttaa, jotta se ei ole aivan älytön. Alalle onkin syntynyt uusi ammattiryhmä, tekoälyn kouluttajat. Kouluttamisen kautta tekoäly oppii parhaimmillaan ihmisen tavoin pois virheistään.

Jokainen käyttäjä voi parantaa tekoälyä

Suomessa tekoälyn edellyttämien kielimallien kehittämiseen alettiin satsata onneksi ajoissa. Kajaanissa otettiin kesäkuussa 2022 käyttöön supertietokone Lumi (engl. Large Unified Modern Infrastructure). Lumi sai suomen kielen suurimman kielimallin FinGPT3:n laskutyön valmiiksi tämän vuoden tammikuussa. Luonnollisen kielen käsittelyyn keskittyvä TurkuNLP-tutkijaryhmä julkisti oman mallinsa helmikuussa.

TurkuNLP:n malli on täysin avoin ja kaikkien käytettävissä. Koska palaute on tekoälyn kehittämistyössä tärkeää, on hienoa, että Suomessa on päädytty luomaan nimenomaan avointa, kaikkien käytettävissä olevaa kielimallia: jokainen käyttäjä voi parantaa tuotetta. Tavoitteeksi on asetettu maailman suurimman avoimeen lähdekoodiin perustuvan kielimallin kehittäminen.

Tekoälyn laatima kuva aiheesta ”Suomen muotoinen supertietokone”. Kuva: Microsoft Bingin Image Creator. Tekoälyn ohjastaja: Olli Tamminen, Kotus.

Kieliteknologian monet mahdollisuudet

Kieliteknologian saralla on paljon mahdollisuuksia hyödynnettäväksi. Tämä käy ilmi myös Kotuksen oman toimintansa kehittämiseksi teettämästä kieliteknologiaselvityksestä. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa kieliteknologian käytön nykytilaa Suomessa sekä antaa suosituksia tuleviksi toimenpiteiksi kieliteknologian tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen ja siihen liittyvään yhteistyöhön.

Selvitys kuvaa, miten Kotus voisi omassa toiminnassaan hyödyntää nykyistä laajemmin kieliteknologiaa ja millaista yhteistyötä Kotus voisi tehdä kieliteknologiaa hyödyntävien organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on hahmottaa, miten kieliteknologian tarkoituksenmukainen käyttö palvelisi suomalaista yhteiskuntaa digitalisoituvassa ja monikielisessä toimintaympäristössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Selvityksen pohjalta on tarkoitus käynnistää kieliteknologiahanke, jos Kotus saa siihen rahoituksen. Hankkeessa muun muassa pyritään kehittämään Kotuksen omia toimintoja tukevia tekoälypohjaisia ratkaisuja ja osallistumaan niiden pohjaksi tarvittavien suurten kielimallien luomiseen tähtäävään verkostoyhteistyöhön.

Tekoäly on parhaimmillaan tukiälyä

Tekoälyn hyödyntämisessä on hyvä muistaa sama perusohje kuin muussakin kehittämisessä: Uusi sovellus ei ole itsetarkoitus. Uusista sovelluksista on saatava toimintaan lisäarvoa.

Olemme alkaneet Kotuksessa puhua mieluummin tukiälystä kuin tekoälystä. Tekoälypohjaiset ratkaisut ovat paikallaan, jos ne tukevat aidosti omien tavoitteiden saavuttamista eivätkä ala ohjata toimintaa liikaa.

Lähtökohtana on oltava, että tukiäly mahdollistaa organisaation entistä järkevämmän ja tehokkaamman toiminnan. Kun omat tavoitteet ovat selvät ja lähtökohdat yhteisesti hyväksytyt, erilaisia uusia sovelluksia ja niiden tarjoamia näkymiä on mahdollista punnita avoimesti ja kiihkottomasti.

• Sanna Ignatius: Yle tarjoilee ukrainankielisiä uutisvideoita tekoälyn avulla – tulevaisuudessa teknologia mahdollistaa uutisvideot myös muilla kielillä (Yle, 29.9.2023)
• Anna Mäkelä: Uusi työ tekoälyn avulla? 5 tapaa, joilla ChatGPT auttaa sinua nappaamaan työpaikan (Duunitori, 17.2.2023)
• Teemu Hallamaa: FinGPT3 on suurin puhtaasti suomenkielinen kielimalli, eikä suurempaa ole hetkeen tulossa (Yle, 10.5.2023)
• Olli Tamminen: Virossa panostetaan kieliteknologiaan (Kotuksen uutiset, 26.10.2023)
• Charlotta af Hällström-Reijonen: Snart kanske Chat GPT talar Pyttisdialekt (Språkinstitutet bloggar, 24.10.2023)
  

LEENA NISSILÄ

Kirjoittaja on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja.

Tekoälyn laatima kuva aiheesta ”henkilön olkapään yläpuolella leijuvat kuplan sisällä olevat aivot”. Kuva: Microsoft Bingin Image Creator. Tekoälyn ohjastaja: Olli Tamminen, Kotus.

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele