Siirry sisältöön
Haku

Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.
Vieraana suomessa -blogin kirjoittajia. Kuva: Sasa Tkalcan.

Kirjoittajat opiskelivat blogia kirjoittaessaan suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Miltä suomen kieli vaikuttaa, kun sitä havainnoivat suomea toisena kielenä käyttävät opiskelijat? Kirjoitukset ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia keskustelunavauksia eivätkä edusta Kotuksen virallista kantaa.

Kuvassa Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia. Takana vasemmalta oikealle: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Edessä vasemmalta oikealle: Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.


Vieraana suomessa

6.4.2016 10.35

Kielten sekakäyttö

Vieraana suomessa: Natalia Westerdahl

Mikä onkaan ”pumppupullon” venäläinen vastine?

Kielten sekakäyttö, jos niin voi sanoa, on mielenkiintoinen asia. Eri kielten samanaikainen käyttäminen on luonnollista, kun ihminen asuu ympäristössä, jossa käytetään monia kieliä päivittäin.

Kielitieteessä ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi.  Itse käytän monesti suomalaisia sanoja venäläisten sijaan keskustellessani venäjänkielisten ihmisten kanssa.

Tulee mieleen eräs sana, jonka kohdalla olen miettinyt pitkään, mitä se olisi venäjäksi. Sana on pumppupullo.

Sen venäläistä vastinetta en ole vieläkään löytänyt, yhden sanan muodossa siis. Joten ainakin joskus lainaamisen peruste on ihmisen laiskuus: jos aivot ehdottavat lyhyempää ja yhtä käyttökelpoista vaihtoehtoa toisesta kielestä, käytetään sitä.

Suomi on siinä mielessä aika kätevä kieli. Mutta asia toimii myös toisinpäin. Joskus suomalaiset käyttävät venäläisiä sanoja samasta syystä.

Hyvä esimerkki on sana matushka, jolla jotkut korvaavat suomenkielisen kahden sanan ilmauksen vanha nainen. Vaikka voi matushka olla nuorikin, se on vain hellittelymuoto sanasta mat´eli äiti.

NATALIA WESTERDAHL

Kirjoittaja on Kaliningradista kotoisin oleva Suomen kieli ja kulttuuri -oppiaineen sivuaineopiskelija, joka on asunut Suomessa yli 10 vuotta.


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro

6.4.2016 12.01
Mauk
Lainasanan merkitys voi muuttua
Kiinnostava esimerkki! :) Jäin tosin miettimään, että suomalaisen suusta "maatuska" ei varmaan kyllä tarkoita aivan samaa asiaa kuin matushka venäjänkielisten käyttämänä. Minusta maatuska on rehevä, vanha nainen. Kurkkasin Kielitoimiston sanakirjaa, ja siellä vahvistettiin näkemyksen olevan yleinen: "(vanhahko) ven. nainen; myös lihavasta, tätimäisestä naisesta". Nyt pohdituttaa, mitä sellaisia lainasanoja käytetään yleisesti, joiden "uusi" lainasanamerkitys on jotenkin olennaisesti erilainen kuin lähdekielinen merkitys... Mieluusti esimerkkejä, jos joku keksii!