Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

13.7.2012 9.25

Genrehymy

Uusi julkaisu ilmestynyt.

Olen viime vuodet vetänyt hanketta, jossa on selvitelty genrejen eli tekstilajien olemusta. Hanke kasvoi kielentutkijoiden tuumailusta monialaiseksi ja monitieteiseksi yhteisyritykseksi. Genrepiirissä pyöri aktiivisesti satakunta tutkijaa.

Hankkeen tuotoksena ilmestyi 2009 teos Kielen piirteet ja tekstilajit.Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen. Eilen julkaistiin Kotuksen verkkopalvelussa toinen teos: Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä. Elokuussa julkaistaan yli 800-sivuinen opus Genreananalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja.

Olemme kasanneet tekstilajitietoa verkkosivuillemme. Sieltä pääsee lukemaan myös vanhempia genretekstejämme.

Olen iloinen. Erityisesti siitä, jos näiden julkaisujen avulla eri (tieteen)alojen ihmiset pystyvät taas ymmärtämään toisiaan vähän paremmin. Ja siitä, jos teokset tuovat valoa tekstitodellisuutemme hämärään.

Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa

15.7.2012 23.26
Pihvin etsijä
Tuloksia?
Kun julkaisuissa on satoja sivuja ilman tiivistelmiä, toivoisi jotain vinkkiä siitä, millaisia merkittäviä tuloksia genreanalyysi on saavuttanut ja miten ne ovat parantaneet elämäämme. Silmäily antaa sellaisen vaikutelman, että kyse on monisanaisesta pohdiskelusta, jossa luokitellaan tekstejä, ilman varsinaista tarkoitusta.

Ihmisten keskinäinen ymmärrys ja valon tuominen todellisuuteen kuulostavat hienoilta, ja sellaista on luvattu aikojen saatossa paljonkin. Miten tässä mitattaisiin lupauksen täyttyminen?

Luvataan myös tietoja siitä, millainen kielenkäyttö on vaikuttavaa. Mitenkähän vaikuttavuutta tutkitaan? Tarvitaan varmaankin valvottuja ihmiskokeita, ja nehän ovat kalliita. Mutta jos todella saadaan sellaista tietoa kuin luvataan, niin varmaankin niin poliitikot ja korkeat virkamiehet kuin yrityksetkin, varsinkin markkinointi- ja mainososastot, ovat valmiit kilvan rahoittamaan tutkimusta ja palkkaamaan alan tutkijoita. Pienikin parannus esimerkiksi tiedotteen tai mainoksen vaikuttavuudessa voi merkitä miljoonia, maailmanmarkkinoilla miljardeja.

Vai olisiko sittenkin niin, että tuloksina saadaankin tutkijoiden *mielipiteitä* vaikuttavuudesta?

Jos ”genre” tarkoittaa samaa kuin ”tekstilaji” (kuten ”genrejen eli tekstilajien” sanoo), niin miksi eikä käytetä näistä sitä sanaa, jonka jotenkin ymmärtää selityksittä ja jonka voi lausua ja taivuttaa ilman ohjekirjaa?
16.7.2012 9.17
Vesa Heikkinen
Kiitos palautteesta, Pihvin etsijä.

Julkaisuissa esitellään laajasti tähänastisen genreanalyysin tuloksia, eritoten elokuussa ilmestyvässä käsikirjassa, joka sisältää mm. kymmeniä tieteenalakatsauksia. Mutta myös jo ilmestyneestä verkkojulkaisusta etsivä löytänee (jos sana sallitaan).

Pelkän silmäilyn perusteella lienee tosiaan vaikea hahmottaa keskeisiä "tuloksia". Vaatinee hieman syvällisempää perehtymistä teksteihin.

Genre tosiaankin tarkoittaa näissä julkaisuissa useimmiten samaa kuin tekstilaji. Yksi ns. tuloksista lienee sekin, että eri alojen menetelmiä ja käsitteitä tehdään tutuiksi naapureille. Tämäkin lisännee mahdollisuuksia yhteiseen ymmärrykseen.
16.7.2012 14.16
Pihvin etsijä
Edes esimerkkejä?
Tuskinpa kouluttamattoman maallikon kannattaa ruveta kahlaamaan satoja sivuja löytääkseen ehkä jonkin hyvän tuloksen, jos kerran asiantuntijakaan ei osaa sellaista esittää.

Hyvälle tutkimukselle kannattaa kirjoittaa tiivistelmä, josta ilmenevät keskeiset tulokset mahdollisimman ymmärrettävästi. Huonolle sellaista ei toki voi kirjoittaa.

Ei nyt kyllä selvinnyt, ovatko "genre" ja "tekstilaji" synonyymeja vai eivät. Jos eivät, ei pitäisi käyttää eli-sanaa.
16.7.2012 14.53
Vesa Heikkinen
Niin, genrejulkaisuissa on yhteensä noin 1 500 sivua. Uskon, että sekaan on pujahtanut jokunen tuloskin :)

Yksittäisiä hyviä tuloksia on kuitenkin vaikea ellei mahdoton kiteyttää muutamaan sanaan. Jotain osviittaa ns. tuloksista kuitenkin antavat esimerkiksi verkkojulkaisun lopussa oleva kirjoitusten esittely sekä verkkosivuillamme olevat tutkimusten esittelyt. Lisäksi aiheesta kirjoitetaan syksyn aikana muun muassa Kielikellossa ja muissakin julkaisuissa.

Minusta niin sanotun maallikonkin kyllä kannattaa ruveta, no, runolle. Etsivä löytää.
17.7.2012 7.47
Laura Kataja
1500 sivua
Tjaa-ahs, jos kyseessä ei ole oma ala, tai muuten aivan erityisen mierlenkiinnon kohde, niin harvapa jaksaa kahlata tuhansia sivuja tekstiä.

Tuleepa mieleen väkisinkin Ollin sivupersoonan Otso Kirjosiiven mietelmä, jota voisi hiukan muutaa:

Kirjailija (tutkija?).
Pyrki korkeaan päämäärään.
Saavutti korkean sivumäärän.
17.7.2012 8.20
Vesa Heikkinen
Auts.

Totta, pitkien tekstien lukeminen voi olla raskasta. Suosittelen silti lukemista, ainakin, jos tarkoituksena on asettua ikään kuin arvoimaan tekstien laatua.

Minulle on valjennut vuosien mittaan tässä hankkeessa se, että tekstilaji on kaikkien tekstien kanssa peuhaavien omaa alaa. Siis: kaikkien?

Totta sekin, että pitkäksihän nämä venähtivät, nämä tuotokset... Päämääränämme ei kuitenkaan ole ollut tekstien pituus, saati pitkästyttävyys. :)

(Ja kuten presidenttimme niin kielitietoisesti on todennut: tekevään sattuu.)
20.7.2012 2.45
Pitsalta tulossa
vähä tökkii
Miten muuten kieliasioidentuntijat lausuvat ja taivuttavat tuon genren suomenkielisessä yhteydessä? Siis että onko se "kenre" vai "shaanrj"?

Tuo genrejen-muoto näyttää kirjoitettuna aika kömpelöltä. Olisiko "genrien" parempi, jos ei kuvaavampaa suomenkielistä sanaa löydy?