Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

21.12.2011 9.28

LUUKKU 21: Muotoon panemisesta

Eli informaatiosta.


Parahin Joulupukki, kuinka hyvin olet informoitu?
Aattelin vaan, että tiedätkö, kuinka paljon kilttejä lapsia
täällä Blogistaniassa asustaakaan.
Oletko asiasta tietoinen?


Jos kirjoittaisin Joulupukille, kirjeeni alku voisi olla tuollainen. Tai ehkä ei sittenkään. Koska uskon, että Joulupukki on hyvin kielitietoinen henkilö, välttäisin ehkä sen vaikutelman luomista, että informaatio, tieto ja tietoisuus ovat samamerkityksisiä.


Mitä informaatio oikeastaan tarkoittaa? Keräväätkö tontut pukille informaatiota vai tietoa vai jotain muuta?


Yhden vastauksen kysymykseen antaa Kari Lagerspetz artikkelissaan tuoreessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä. Hän viittaa filosofi Jaakko Hintikan esittämään ajatukseen, jonka mukaan ”tieto = informaatio + ymmärrys”. Lagerspetzin oma lähtökohta on fysiikan informaatio-käsite. Siinä missä tieto liitetään yleensä ihmisen tietoisuuteen, informaatiota on kaikissa eliöissä: sitä käsitellään, välitetään ja tallennetaan. Lagerspetz päättelee, että informaation alkuperän täytyy olla elämän esi- ja varhaisvaiheissa.


Nyt kun mediakenttä on myllerryksessä ja Ylekin taas kuohuttaa, lienee paikallaan palautella mieliin myös ”informatiivisen joukkotiedotuksen loogisia perusteita”. Niistä kirjoittaa Yrjö Ahmavaara klassikkoteoksessaan Informaatio (1969). Ahmavaara päätyy pohdinnoissaan muun muassa tähän: ”Omaehtoista, kriittistä tiedostamista edistävä joukkotiedotusväline ei koskaan voi ohjelmatoiminnassaan olla parlamentaarisessa mielessä ’tasapuolinen’, vaan sen ohjelmatoiminnan tulee olla ’puolueellista’ uuden tiedon, yleisölle vielä tuntemattomien tosiasioiden hyväksi.”


Vielä kolmaskin vinkki joulunajan lukemisiksi. Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin mainio Työn sanat (2006) paketoi informaation tähän tapaan: ”Oli miten oli, informaatioyhteiskunta toteuttaa etymologiaansa. Se on toden totta muotoon paneva yhteiskunta: sisällöllisen ohjailun sijaista se tarjoaa normi- ja puiteohjausta, itsenäistä tulosyksikkö- tai alihankintatyöskentelyä ulkoa sanellussa kehikossa, jossa räpiköimisen kuvailuun on oma sanakin, innovaatio(pakko).”


Ugh, olette informoidut. Tai ainakin – jos olette näille riveille asti edenneet – olette antaneet itsellenne kertoa.


Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa

Ei puheenvuoroja