Murteissanakirjaprojekteja

E. N. Setälä ehdotti vuonna 1896 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa, että seuran olisi ryhdyttävä toimittamaan "kansankielen sanakirjaa". Ajatus murteiden sanakirjasta ei ollut aivan uusi: A. A. Borenius oli esittänyt Kotikielen Seuran kokouksessa vuonna 1877, että "murteissanakirja" olisi seuralle "hyvin sopiva työala".

Tähän mennessä Suomen murteiden sanakirjasta ovat ilmestyneet painettuina kirjoina osat 1 - 8. Kahdeksas osa kattaa sanat konkerista kurvottaa-verbiin. Sanakirjan seuraavat osat ilmestyvät näillä näkymin verkossa.

Tämänkaltaisten erittäin laajojen ja kaikin puolin korkeatasoisten sanakirjojen tekeminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä niin tekijöiltä, käyttäjiltä kuin rahoittajiltakin. Ne eivät valmistu kvartaalissa.

Tämä tuli taas mieleeni, kun törmäsin uutiseen Mesopotamian murteiden sanakirjan valmistumisesta. Projekti on kestänyt yhdeksänkymmentä vuotta, ja se saatiin nyt päätökseen Chicagon yliopistossa.

Tuloksena on 21-osainen sanakirja murteista, joita ei ole puhuttu kahteen tuhanteen vuoteen. Kieli on samaa, jota Akkadin kuningas Sargon Suuri käytti jo 2300 ennen ajanlaskun alkua. Sanakirjaa on tehty savi- ja kivitaulukirjoitusten pohjalta.

Se, että Chicagon yliopistossa saadaan päätökseen 90-vuotinen projekti Mesopotamian murresanakirjan parissa, valaa uskoa myös meihin Suomen murteiden sanakirjan ystäviin. Kurvottaa ei ole tällä alalla viimeinen sana!

Toivoa sopii, että tällaisen työn arvon ymmärtävät myös ne, joiden sanakirjassa arvo tarkoittaa lähinnä euroja.

Lähteet:

Kotus

Chicagon yliopisto

The New York Times

Agricola: Suomen historiaverkko

Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa