Vesa Heikkinen

Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.

Vesa Heikkinen Kotuksen henkilökuntasivuilla

8.2.2018 10.38

Vesa Heikkinen

Yoda-kielellä kansansuosioon?

Niinistön sanailu aika tavalla aseista riisuukin.

Sauli Niinistö valittiin tasavallan presidentiksi suuren kansansuosion saattelemana. Syitä suosioon on etsitty monesta suunnasta, mutta lopullinen totuus on tähän asti pysynyt hämärän peitossa.

Vaan eipä pysy enää! Sauli Niinistön suosion paljolti hänen yodamaisuutensa selittää.

Yodamaisuus? Mitä se on?

Haloo, Yoda! Yleissivistykseen kuuluu tuntea ainakin pintapuolisesti Tähtien sota -elokuvat (Star Wars) ja niiden Yoda-hahmo. Yoda on hassunkurisen näköinen vihreäihoinen pikkuolento, mutta samalla viisain ja mahtavin jediritari.

Tapahtumien näyttämönä on fiktiivinen galaksi, jossa on käynnissä alinomainen hyvän ja pahan voimien välinen taisto, paitsi olentojen välillä myös yksilöiden sisällä. Monille on varmaankin tuttu jeditoivotus ”Olkoon Voima kanssasi” (”May the Force be with you”).

Yoda-kieli?

En väitä, että Sauli Niinistö muistuttaa ulkoisesti tai toimintatavoiltaankaan erityisen silmiinpistävästi Yodaa. Mutta jotain yhteistä näillä supersuosituilla hahmoilla on: kieli.

Yoda puhuu usein arvoituksellisesti, ja myös Sauli Niinistön kielenkäyttöä on arvioitu ajoittain monitulkintaiseksi, jopa kryptiseksi. Niinistöön voi hyvin syin liittää verbin fundeerata, joka yleisemmin yhdistetään yhteen hänen edeltäjistään, toiseen lounaissuomalaistaustaiseen presidenttiin eli Mauno Koivistoon.

Yoda-kielelle on ominaista erikoinen sanajärjestys. Teemaan ovat tarttuneet englannin kielen tutkijatkin, esimerkiksi yleisen kielitieteen professori Geoffrey K. Pullum.

Pullumin mukaan Yodan lauseille on leimallista OSV-sanajärjestyksen (objekti, subjekti, verbi) suosiminen, oikeastaan XSV-järjestyksen suosiminen. Lauseen alussa voi olla siis jokin muukin lauseenjäsen kuin objekti. Paljon opittavaa sinulla yhä on. (Much to learn, you still have.) Mahdollista on myös, että Yoda hajottaa verbilausekkeet siten, että olla-apuverbi jää yksin lauseen loppuun: Alkanut kloonien sota on. (Begun, the Clone Wars has.)

Pullumin mukaan vastaavanlaista sanajärjestystä on käytetty tehokeinona muuallakin viihdeteollisuudessa, ainakin vuodelta 1996 olevassa Super Mario RGP -pelissä. Pullum huomauttaa, että eri kielten välillä on eroa tyypillisissä sanajärjestyksissä ja että tällainen OSV-järjestys on joissakin Amazonian alueen kielissä tavallinen perussanajärjestys.

Murrepiirre?

Sauli Niinistö ei käytä Yoda-sanajärjestystä virallisissa puheissaan, ei ainakaan erityisen taajaan tai kohosteisesti. Joitakin viitteitä odotuksenvastaisesta sanajärjestyksestä toki voi nähdä, esimerkiksi tällaisissa vuoden 2018 puheen kohdissa:

Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt. (Vrt.” Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole peittänyt kaikkia sen arpia.”)
Tätä käännettä kipeästi tarvitaan. (Vrt. ”Tätä käännettä tarvitaan kipeästi.”)

Suomen sanajärjestystä on usein kuvattu vapaaksi. Mahdollisuuksia onkin monia, ja erityisesti sanajärjestyksellä voidaan suomessa säätää lauseen informaatiorakennetta: mitkä asia halutaan antaa ikään kuin tuttuina, mikä taas uusina. Tätä valaisee esimerkiksi Elina Heikkilä Kielikello-artikkelissaan Sanajärjestys jäsentää tekstiä. Toki sanajärjestys määräytyy osittain myös kieliopillisesti: ”sanajärjestystä rajoittaa jokin rakenteellinen seikka, kuten lauseenjäsentehtävä tai sanaluokka”, kuten Isossa suomen kieliopissa todetaan.

Sanajärjestystä on tutkittu myös murteiden näkökulmasta. Sauli Niinistön kielenkäytön (ja Yoda-kielen) näkökulmasta kiinnostava on Eeva Lindénin tutkimus vuodelta 1959: Hypotaktisen sanajärjestyksen tehtävistä lounaismurteissa. Lindénin mukaan hypotaktisella eli alisteisella sanajärjestyksellä on lounaismurteissa vankka asema. Samaa todistaa Tieteen termipankki. Sen mukaan tällaista sanajärjestystä on suomen kielessä todettu etenkin vanhan kirjasuomen päälauseista (Sen on Jumala kuolleista herättänyt) sekä lounaismurteiden sivulauseista (eik se sanonu et auto tääl jo o). Kyse on siis ”verbimääritteen sijoittumisesta alisteisessa asemassa olevan pääsanansa edelle”.

Lindénin artikkelissa on ilmiöstä runsaasti ja monenlaisia esimerkkejä:

et hän men kevästen kual (Pyhäranta)
etes paljast piimä syä (Mynämäki)
ku hän kuollut pilkkas (Halikko)
ko hen näit mäeiki hakkas (Rymättylä).

Lindén arvioi, että sanajärjestyksen säätely liittyy siihen, mitä puhuja pitää tärkeänä. Lauseessa kirkkoherrakin kaks kappaletta ost olennaista on puhujan mielestä se, että juuri kirkkoherra piti huiveja ostamisen arvoisina. ”Sanajärjestyksessä kuvastuu puhujan suhtautumistapa esitettävään asiaan”, sanoo Lindén.

Koomista?

Imitoijat ja muut koomikot ovat tarttuneet Sauli Niinistön puheen ominaispiirteisiin niitä liioitellen. Esimerkiksi Pelimies-televisio-ohjelmassa ja Tohtori Raimo -radio-ohjelmassa korostetaan Niinistön taipumusta käyttää vapaamuotoisessa puheessa erikoista sanajärjestystä.

Koomikot kytkevät Niinistön puheeseen muitakin tyyliltään kohosteisia piirteitä, kuten runsasta liitepartikkeleiden ja erilaisten täytesanojen käyttöä. Tässä esimerkkejä Tohtori Raimosta:

ehkä sittenkin ehdokas numero 8
olenhan ehkä sentään minäkin tässä presidentillisesti paikalla
itse ehkä ymmärsin että kyse oli sittenkin kertaluonteisesta tapahtumasta
kohtalaista tai ehkä sittenkin jopa hyvää huomenta
median edessä saatan näyttää itsevarmalta ja ehkäpä jopa tyyneltäkin mutta todellisuudessa sydämeni vapisee
omaa jaksamistakin tässä miettii... toisella kierroksella... ja lähipiirin vaatimukset aikalaillakin nekin kovenevat

Pelimies-ohjelman Joonas Nordman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Niinistön hahmossa olennaista on yleinen huolestuneisuus ja tietynlaiset terävät ilmeet sekä omalaatuinen ”puheen parsi”:

se on... aika hidastempoista... ja tuollaista... valtiomiesmäistä... kin.. siellä tulee näitä aika laillakin erikoisia sanajärjestyksiä...

Vallatonta?

Niinistön puheenparren yodamaisuuteen kiinnitti huomiota myös toimittaja Eeva Lehtimäki ruotiessaan erästä presidentinvaalitenttiä. Lehtimäen mukaan Niinistö ”ei ollut parhaimmillaan, vaan koukeroinen Yoda (verbit lauseen lopussa) teki paluun”. Lehtimäen mukaan olisi voinut olettaa, että ”laskevat gallup-luvut olisivat saaneet Niinistön esiintymään ärhäkämmin”.

Itse näen Niinistön Yoda-kielen merkityksen toisin. Tietynlaisesta mutkikkuudesta ja monitulkintaisuudesta on tullut hänen tavaramerkkinsä. Eikä tällainen kieli tunnu tekemällä tehdyltä: pikemminkin se tuntuu Niinistön omalta kieleltä, ehkäpä tieto Niinistön murretaustasta selittää tätä vaikutelmaa.

Käänteiset lauserakenteet ja täytesanat sekä korostetun hidas puheenparsi ovat Niinistön tapauksessa omiaan luomaan kuvaa harkitsevasta ja ajattelevasta vallanpitäjästä. Ärhäkkyys ja hyökkäävyys ovat haastajien ominaisuuksia, eivät hiljaista voimaa uhkuvan jedijohtajan. Vallan ei tarvitse puhua isoin kirjaimin.

Selvää on, että Sauli Niinistön eri tilanteissa käyttämä kieli olisi kunnollisen tutkimuksen väärti. Mistä vaikutelma Niinistön kielenkäytön mutkikkuudesta syntyy? Tuo tutkimus saattaisi avata uudenlaisia näkymiä siihen, mikä tekee ihmisestä vaikuttavan puhujan ja muutenkin vaikutusvaltaisen persoonan sekä monissa tapauksissa myös vallakkaan toimijan.

Tuollaisen tutkimuksen aika tulevaisuudessa ehkäpä aikalaillakin koittaa... kin.