Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.
Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
10.10.2017 10.01
Supliikista kiitos
Suomen sana -kilpailu sai suomalaiset suulaiksi.
No niin. Suomen sana -kilpailuun tuli valtavasti toinen toistaan vakavampia ja vinkeämpiä ehdotuksia. Kiitos sanailijat suulaudestanne, puheliaisuudestanne!
Sanalistan lueskelu tarjoaa hämmentäviäkin näkymiä siihen, mitä me suomalaiset maastamme ja sen itsenäisyydestä ajattelemme. Jo alustavassa analyysissa hahmottuu monenlaisia sanaryhmiä.
Emo soutaa?
Ylivoimainen enemmistö ehdotuksista on substantiiveja (esimerkiksi aaltoliike, emo, helluntai, kateus, maisema, susi). Yhdyssanoja on paljon (epäluottamus, putkakuolema, tietyömaa, vakuutuskuori, äitiyspakkaus). Abstraktiotaso vaihtelee erittäin kouriintuntuvasta (fläppitaulu) erittäin käsitteelliseen (kaipaus).
Vain muutama substantiiveista on erisnimiä (Aura, Nokia, Suomi). Joitakin lyhenteitä tai lyhennesanoja joukossa on (kiky, kvg, Mifu). Jonkin verran ehdotettiin myös adjektiiveja (onnekas, tyyni, vapaa, ynseä), vähemmän verbejä (avartua, huovata, soutaa) ja satunnaisesti muihinkin sanaluokkiin luokiteltavissa olevia sanoja.
Jolla, vene. Hämeenkyrö, 1933. Kuva: Ilmari Kohtamäki. Suomen murteiden sana-arkisto, Kotus.
Suomineito umpihangessa?
Monet ehdotuksista ovat hyvin odotuksenmukaisia. Teemoina ovat muun muassa Suomen luonto (koivu, korpi, mustikkametsä, rantakoivu, saimaannorppa, sataa, umpihanki), ruoka- ja tapakulttuuri (juhannussauna, löyly, mämmi, pilkkihaalari, pulla, räkäkänni, savusauna), kansallistunne (isämmaallinen, kotimaa, me-henki, maamme, siniristilippu, suomineito) ja sotaisa historia (luokkasota, puolustusvoitto, talvisota).
Valtaosa ehdotetuista sanoista on suomea. Muutama englanninkielinen ilmaus on mukana, samoin yksi ruotsin- ja yksi venäjänkielinen. Yleensä ehdotetut sanat ovat perusmuodossa, ja suurin osa niistä on yleiskielisiä. Jonkin verran mukana on myös murteellisuutta (meijän, päevee, vuovata, äeti) ja tyyliltään yleiskielestä poikkeavia ilmauksia (kusetus, mulkvisti, paskahousu, perseily).
Äitejä ja lapsia Maitopisaran neuvolassa. Helsinki, 1932. Kuva: Olof Sundström. Helsingin kaupunginmuseo.
Länsimetro Riistolandiaan?
Monet ehdotuksista ovat selvästi ajankohtaisia (kannustinloukkutyöryhmä, länsimetro, muukalaisviha, Terrafame, Sipilä) ja yhteiskuntakriittisiä (osattomuus, pahoinvointivaltio, rasismi, Riistolandia, syrjäytetty, työttömyys), jopa suorastaan lohduttomia (köyhännahkatakki, orjatyö, perhesurma, tuhottu Suomi). Osa on tulkittavissa vitsikkäiksi (bönthö, Dingon paluu, hillotolppaismi, osittaisdifferentiaaliyhtälö, peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, uimahousupartio), osa arvoituksellisiksi (enthuoma, havilinen, metsjärveinen, yrmiäs).
Monia sanoista leimaa joltinenkin runollisuus (aamunkoi, auer, hallanvaara, hioa, liplattaa, saunapuhdas, suvensulo). Selvästikin muutamat ehdottajat ovat ihastuneet sanojensa äänteelliseen upeuteen (juoksentelisinkohan, kököhkö, lämpimämpi, väenvänkä).
Saunarannassa. Kuva: Vesa Heikkinen, Kotus.
Prööt!
Elähän huoli! Ehdotuslaarimme täyttyi kuin kipsisakka-allas. Kaiken kaikkiaan karheankaunis kokonaisuus. On tässä tällaisella käppäukolla sulateltavaa. Nöyriä ollaan näiden omansanäköisten ehdotusten äärellä.
Yhdessä! Nyt öyhötystä, kiitos!
Suomen sana -kilpailuun ehdotetut sanat (pdf)
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa
Ei puheenvuoroja