Sika on sika, sian lapsi on porsas, ja kinkku on kinkku eli yksi sian osa.

Suomalaisessa kulttuurissa monien jouluperinteenä on ollut, ja on, syödä jouluaattona joulukinkkua ja muutenkin panna parasta pöytään.

Kinkku on sian osa. Emme siis pane pöytään kokonaista sikaa tai possua omena kärsän alla, vaan paistamme ko. otuksen kinkun.

Näinhän se on. Vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että esimerkiksi lihamarkkinoilla porsaasta on tullut ikään kuin sian toinen lajinimi.

Tästä 'joulukalenterista' on ollut monipuolista iloa. Viimeiset sanat, vonkaaminen ja sika ovat piristäneet pimeitä päiviäni. Mitähän hauskaa vielä on tulossa! Olisipa joulu ainainen.

No joo. Toisaalta jokaisessa siassa asuu sisäinen porsas, joten sian väittäminen porsaaksi lihamarkkinoilla ei ole minusta läheskään niin vakava asia kuin esimerkiksi minkä tahansa naudanlihan myyminen härkänä.

Porsaaksi sanotaan Nykysuomen Sanakirjan mukaan nuorta sikaa. Suomessa sika teurastetaan nykyisin noin puolen vuoden ikäisenä, joten sen lihan kutsuminen porsaanlihaksi on enintään nuori-käsitteen venyttämistä. Kyse on joka tapauksessa eläimestä, joka on nopeimman kasvun loppuvaiheessa - siksi se kannattaakin teurastaa, koska sen jälkeen tuotos per rehuyksikkö alkaa laskea.

Paljon aiheellisempaa olisi ihmetellä sitä, että suomessa myydään häränfilettä ja muuta häränlihaa, vaikka Suomessa ei ole aikoihin ollut härkiä eikä Suomeen taideta tuodakaan häränlihaa. Ja jos nyt vielä sonnin esittäminen härkänä onkin vielä selitettävissä - tarkoittaahan härkä joissakin kielimuodoissa myös sonnia - niin kyllä Suomessa suuri määrä lehmiä muutetaan teurastamoissa, kaupoissa tai ravintoloissa salaperäisesti koiraspuoleisiksi eläimiksi.

Ruoka-ala nyt on muutenkin kummallista. Suomessa myydään esimerkiksi (pakastettua) myskiankan rintafilettä ankan rintafileenä suomeksi mutta oikealla lajinimellä muilla kielillä. Kummallisinta on, että myskiankka on toki eksoottisempi ja maukkaampi (mausta pitäminen on sitten eri asia) eli nimen luulisi myyvän paremmin.

Tuotetiedoissa muuten olisi kielenhuoltolaitokselle ihan oikeita töitäkin, jos kaikenlaiselta ihmettelemiseltä niihin joutaisi. Tarkoitan sitä, että kaupan alalla pidetään kielilakia pilkkana: ei esitetä tietoja suomeksi tai esitetään ne käännöskoneen tai suomea osaamattoman "kääntäjän" suoltamana käsittämättömänä sotkuna - tai esitetään eri kielillä aivan eri asioita. Aika moni on tainnut jo oppia, että teknisestä laitteesta kannattaa lukea englanninkielinen käyttöohje, koska suomennoksessa on yleensä paitsi sekavuuksia myös käännösvirheistä johtuvia asiavirheitä. Tähän verrattuna possujutut ovat ihan pähkinöitä (peanuts).