Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
LUUKKU 17: Olettamuksia ja vonkamiehiä
Kielenkäyttöön sisältyy paljon olettamuksia. Esimerkiksi Joko tonttuja on näkynyt? -lausahdus olettaa, että tonttuja on olemassa ja niitä voi nähdä.
Klassinen kielitieteessä käytetty esimerkkilause on Joko olet lakannut hakkaamasta vaimoasi? Siihen sisältyy olettamus eli presuppositio: se, jolta kysytään, on hakannut vaimoaan.
Asia tuli mieleeni, kun tein alustavaa joulusiivousta ja löysin yhdestä paperipinosta vihkosen Parisuhdevihkonen vekaraperheen vanhemmille (Väestöliitto, 2005). Vihkonen – kuten monet suostuttelevat tekstit – rakentuu vahvojen olettamusten varaan.
Vankimmat olettamukset koskevat perhettä ja sukupuolia. Oletus on esimerkiksi se, että perheen vanhemmat eivät ole samaa sukupuolta ja että perheeseen kuuluu myös lapsi tai lapsia.
Mielenkiintoinen on myös vonkaamiseen liittyvä olettamus. Kuka vonkaa ketäkin? -kysytään vihkosen yhdessä alaluvussa. Oletetaan siis, että vongataan.
Vonkaaminen on muinoin tarkoittanut tukkijätkien kielenkäytössä tukkien kulun vartioimista ja ohjaamista. Puhuttiin vonkamiehistä.
Miehiä nämä parisuhdevonkaajatkin näyttävät olevan. Vonkaamisen perimmäinen olemus ilmeisesti opitaan jo pilttinä, vai miten tätä Väestöliiton vihkosen tekstiä pitäisi tulkita: Oppiiko poika jo äidinmaidosta sen, että kun naiselta riittävän monta kertaa vonkaa, niin joskus onnistaa?
Palaa otsikoihin | 8 puheenvuoroa
Jos luet lainaamasi vonkaamiskohdan tarkkaan, huomaat, ettei siinä mitään väitetä eikä päätellä. Vonkaamisilmiötä pohditaan kysymyksen keinoin, ja esimerkiksi on otettu poika ja äiti, mutta tekstissä ei väitetä, että kukaan mitään oppisi missään vaiheessa. Kunhan heitetään kysymys ilmaan lukijan pohdittavaksi.
Hyvää tuulta,
Eero Heino
Ilmeisesti tarkoitus oli näennäisen hämmästelyn varjolla ujuttaa lukijoiden mieleen sellainen ajatus, että on ihan normaalia sanoa homoparia vanhemmiksi. Siinä käydään sanojen (kuten "avioliitto", "isä", "äiti") kimppuun sillä, että ihan normaalista kielenkäytöstä etsitään esimerkkejä heteronormatiivisuudesta ja ties mistä kauheuksista. Ja syytetään suostuttelevasta kielestä.
Hyvää tuulta!
Eero Heino
Sitten ollaan olevinaan kovin edistyksellisiä ja julistetaan, että on hämmästyttävää olettaa perheen vanhempien olevan eri sukupuolta.
Jos pitää perheinstituutiota luonnollisena olemisen puitteena, kannattaa ehkä hyväksyä luonnolliseksi olettamukseksi se, että perheen lapset ovat putkahtaneet perheeseen eri sukupuolta olevien vanhempien yhteistyönä. Sehän ei sulje pois muita perhemuotoja, mutta ne eivät ole automaattinen olettamus.
Seuraavaksi varmaan kerrot, että on alakulttuureja ja suomen kielen sisällä on monia erilaisia kieliyhteisöjä, mutta operoin nyt tässä yläkäsittelillä.