Ystävykset tapaavat pitkän ajan jälkeen. Keskustelu kääntyy pian ihmissuhteisiin:
”Kauheeta, Janita on ihan pihkassa minuun.”
”Jahtaako se sua?”
”Joo.”
”Ootko sä pihkassa siihen?”
”No en!”
”Voi ei. Tiedätkö, Luukaskin on joutunut lemmen loukkuun. Ronja on sen kintereillä ja tekee pusuhyökkäyksiä.”
”Yäk.”
Kielentutkijat ovat esittäneet, että tietynlaiset tilanteet ja ”kontekstit” tuottavat todennäköisesti tietynlaista kieltä. Minun olisi siis pitänyt arvata, että kun kaksi 7-vuotiasta poikaa tapaa pitkän ajan jälkeen toisensa, keskustelu kääntyy hetikohta pihkassa olemiseen ja lemmen loukkuihin? Hm...