Kun julkaisuissa on satoja sivuja ilman tiivistelmiä, toivoisi jotain vinkkiä siitä, millaisia merkittäviä tuloksia genreanalyysi on saavuttanut ja miten ne ovat parantaneet elämäämme. Silmäily antaa sellaisen vaikutelman, että kyse on monisanaisesta pohdiskelusta, jossa luokitellaan tekstejä, ilman varsinaista tarkoitusta.

Ihmisten keskinäinen ymmärrys ja valon tuominen todellisuuteen kuulostavat hienoilta, ja sellaista on luvattu aikojen saatossa paljonkin. Miten tässä mitattaisiin lupauksen täyttyminen?

Luvataan myös tietoja siitä, millainen kielenkäyttö on vaikuttavaa. Mitenkähän vaikuttavuutta tutkitaan? Tarvitaan varmaankin valvottuja ihmiskokeita, ja nehän ovat kalliita. Mutta jos todella saadaan sellaista tietoa kuin luvataan, niin varmaankin niin poliitikot ja korkeat virkamiehet kuin yrityksetkin, varsinkin markkinointi- ja mainososastot, ovat valmiit kilvan rahoittamaan tutkimusta ja palkkaamaan alan tutkijoita. Pienikin parannus esimerkiksi tiedotteen tai mainoksen vaikuttavuudessa voi merkitä miljoonia, maailmanmarkkinoilla miljardeja.

Vai olisiko sittenkin niin, että tuloksina saadaankin tutkijoiden *mielipiteitä* vaikuttavuudesta?

Jos ”genre” tarkoittaa samaa kuin ”tekstilaji” (kuten ”genrejen eli tekstilajien” sanoo), niin miksi eikä käytetä näistä sitä sanaa, jonka jotenkin ymmärtää selityksittä ja jonka voi lausua ja taivuttaa ilman ohjekirjaa?

Kiitos palautteesta, Pihvin etsijä.

Julkaisuissa esitellään laajasti tähänastisen genreanalyysin tuloksia, eritoten elokuussa ilmestyvässä käsikirjassa, joka sisältää mm. kymmeniä tieteenalakatsauksia. Mutta myös jo ilmestyneestä verkkojulkaisusta etsivä löytänee (jos sana sallitaan).

Pelkän silmäilyn perusteella lienee tosiaan vaikea hahmottaa keskeisiä "tuloksia". Vaatinee hieman syvällisempää perehtymistä teksteihin.

Genre tosiaankin tarkoittaa näissä julkaisuissa useimmiten samaa kuin tekstilaji. Yksi ns. tuloksista lienee sekin, että eri alojen menetelmiä ja käsitteitä tehdään tutuiksi naapureille. Tämäkin lisännee mahdollisuuksia yhteiseen ymmärrykseen.

Tuskinpa kouluttamattoman maallikon kannattaa ruveta kahlaamaan satoja sivuja löytääkseen ehkä jonkin hyvän tuloksen, jos kerran asiantuntijakaan ei osaa sellaista esittää.

Hyvälle tutkimukselle kannattaa kirjoittaa tiivistelmä, josta ilmenevät keskeiset tulokset mahdollisimman ymmärrettävästi. Huonolle sellaista ei toki voi kirjoittaa.

Ei nyt kyllä selvinnyt, ovatko "genre" ja "tekstilaji" synonyymeja vai eivät. Jos eivät, ei pitäisi käyttää eli-sanaa.

Niin, genrejulkaisuissa on yhteensä noin 1 500 sivua. Uskon, että sekaan on pujahtanut jokunen tuloskin :)

Yksittäisiä hyviä tuloksia on kuitenkin vaikea ellei mahdoton kiteyttää muutamaan sanaan. Jotain osviittaa ns. tuloksista kuitenkin antavat esimerkiksi verkkojulkaisun lopussa oleva kirjoitusten esittely sekä verkkosivuillamme olevat tutkimusten esittelyt. Lisäksi aiheesta kirjoitetaan syksyn aikana muun muassa Kielikellossa ja muissakin julkaisuissa.

Minusta niin sanotun maallikonkin kyllä kannattaa ruveta, no, runolle. Etsivä löytää.

Tjaa-ahs, jos kyseessä ei ole oma ala, tai muuten aivan erityisen mierlenkiinnon kohde, niin harvapa jaksaa kahlata tuhansia sivuja tekstiä.

Tuleepa mieleen väkisinkin Ollin sivupersoonan Otso Kirjosiiven mietelmä, jota voisi hiukan muutaa:

Kirjailija (tutkija?).
Pyrki korkeaan päämäärään.
Saavutti korkean sivumäärän.

Auts.

Totta, pitkien tekstien lukeminen voi olla raskasta. Suosittelen silti lukemista, ainakin, jos tarkoituksena on asettua ikään kuin arvoimaan tekstien laatua.

Minulle on valjennut vuosien mittaan tässä hankkeessa se, että tekstilaji on kaikkien tekstien kanssa peuhaavien omaa alaa. Siis: kaikkien?

Totta sekin, että pitkäksihän nämä venähtivät, nämä tuotokset... Päämääränämme ei kuitenkaan ole ollut tekstien pituus, saati pitkästyttävyys. :)

(Ja kuten presidenttimme niin kielitietoisesti on todennut: tekevään sattuu.)

Miten muuten kieliasioidentuntijat lausuvat ja taivuttavat tuon genren suomenkielisessä yhteydessä? Siis että onko se "kenre" vai "shaanrj"?

Tuo genrejen-muoto näyttää kirjoitettuna aika kömpelöltä. Olisiko "genrien" parempi, jos ei kuvaavampaa suomenkielistä sanaa löydy?