Bloggaajaolentona essiivistä

Toimittaja antaa muitakin esimerkkejä rajaavasta roolien ottamisesta: Vain eläkeläisenä voi puhua eläkkeistä. Vain avaruudessa käyneenä avaruudesta. Vain miehenä miesten asioista. Vain aseharrastajana aseista.

Essiivi tuntuu olevan käyttökelpoinen sijamuoto, kun omille sanoille halutaan antaa erityistä painoarvoa ja tavoitella vakuuttavuutta. Kuinka laimeaa onkaan ”minä olen sitä mieltä, että”; kuinka ponnekas onkaan ”kielen asiantuntijana”.

Essiivi-nimisellä sijamuodolla on kielenkäytössä monia tehtäviä (ks. Iso suomen kielioppi). Kielioppikuvaus kiinnittää huomiota myös niihin tapauksiin, joissa essiivimuotoa käytetään lauseen alussa: Presidenttinä hänen täytyy olla esimerkkinä ’koska hän on presidentti’; Sinuna en lähtisi sinne ’jos olisin sinä’. Näissä tapauksissa essiivisijainen lauseke siis voi saada kausaalisen tai konditionaalisen tulkinnan.

Tuntuu, että joissakin tekstilajeissa tällainen essiivin käyttö on suorastaan ensisijaista. Essiivi tuottaa paitsi kausaalisia ja konditionaalisia tulkintoja, myös vahvaa arvottamista ja suostuttelevuutta.

Mitäpä olisi esimerkiksi poliittinen puhe tai mielipidekirjoitus ilman essiivistä oloutumista asiantuntijaksi: Pienen ja keskisuuren ihmisen puolustajana voin sanoa, että missä EU, siellä ongelma. Suoraselkäisenä suomalaisena olen sitä mieltä, että lasten kotikasvatukseen pitää kiinnittää voimakasta huomiota.

Essiivi tuntuu sopivan parhaiten yleisesti arvostettuihin rooleihin. Vaikka kai oma viehkeytensä on myös köyhänä ja kipeänä esiintymisessä? Genretutkijana uskon, että se suorastaan kuuluu joihinkin tekstilajeihin.

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro