Terhi Ainiala
Jumppa ei ole jumppaa
Jaahas, perjantai, ja töiden jälkeen RVP:hen. Huomenna FlowPilatekseen. Arki-illoiksi jää BodyBar, CorePilates ja Circuit. Tämännimisillä tunneilla kuntokeskuksessani käyn. Kirjoitusasut ovat suoraan lukujärjestyksestä.
Jumpat korvautuivat aerobicilla 1980-luvulla. Erilaisia ja erinimisiä aerobicin alalajeja ja seuraajia on sen jälkeen tullut läjäpäin. Uutuuksia keksitään vuosittain. Jos joku haluaa mennä ihan vain jumppaan, ei kannata etsiskellä tunteja ainakaan kuntokeskuksista. Työväenopiston tarjonnasta voisi löytyä.
Koukutetaankos meitä jumppaintoilijoita näiden moninaisten lajien ja nimien myötä? Kun tunnen uusimmat ketkutukset ja niiden nimet, olen ihan "inessä". Varsinainen body ja pump ja gym ja vielä jaksaa -asiantuntija.
Lyhennenimet avautuvat vain harrastajille. Näinkö meitä vihitään salakielen käyttäjiksi? Sujuvasti puhun minäkin ärveepeestä. Se on muuten reisi-vatsa-pakara. Tiukkaa menoa, ihan sivumennen sanoen. On äsveepeekin olemassa. Se on nyt jo helppo: selkä-vatsa-pakara.
Hei, lukijat, mitkä ovat teidän suosikkinimiänne jumppien maailmassa? Ja miten näistä kaiken maailman jumpista oikeasti puhutaan?
Zumbaa en ole kokeillut. Siinä olen siis ihan jälkijunassa.
Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa
Kotuskin käyttää rokkaavia kurssinimiä kuten "Ryhtiä raporttiin", "Pointtia poveriin" ja "Suomen kieli 2010". Jostain syystä "Raporttien havainnollistaminen", "Diaesitysten selkeyttäminen" tai "Kielenhuollon teemapäivä" eivät taida houkutella. ;)
Nimen tulisi houkutella, ei pelotella asiakkaita. Kielitaidottomampi kavahtaa stretchingiä ja gymstickiä, mutta venyttely ja keppijumppa kelpaisivat. Vaikka on varmaan niitäkin, jotka hakeutuvat jazz pantseissaan englanninkieliselle tunnille, koska siellä käyminen kuulostaa hienolta. Nimeenpä se kielellinen kimallus jääkin, jos opetus tapahtuu turvallisesti suomeksi.
Itse olen suomenkielisten jumpannimien ystävä, joskin jumppakalenterini on sekakielinen. Suosikkilajini on kuntotanssi ja se on juuri sitä kuin nimikin enteilee: pääasia on, että kunto nousee; tanssiaskelten osaamisella ei ole niin väliä.
Joseph Pilatesin kunniaksi kutsuttakoon hänen kehittämäänsä liikuntamuotoa herran sukunimellä (taivutettuna suomalaisittain Pilates : Pilateksen), mutta mitä tekisimme karmeannimiselle FlowGymnastics®-jumpalle, jonka tuotemerkkimäistä nimeä ei noin vain voi lähteä suomentamaan? Tanssijumpaksi minä sitä kotioloissa kutsun, samoin kuin äidin ja lapsen yhteinen liikuntahetki BabyBrasil on jo aikaa sitten vääntynyt suussani vauvasambaksi.
Lyhennenimet sallittakoon jumppaajien keskinäisessä slangissa, mutta jumppaseuran tuntiluettelossa lajin luonteen soisi avautuvan suurelle yleisölle jo nimen perusteella. Sama koskee käännettävissä olevia muunkielisiä nimiä.
Mutta on ohjelmassa myös Kuntonyrkkeily, Syvävenyttely ja "Niska-Hartia".
Työväenopistossa kävin "vesijumpassa". Minä ja mummut.
Zumba on hei ihan parasta!
Mutta noin kun ei ole urpaaneja kuntokeskuksia aivan käsillä on mukava kun voi yksinkertasesti ruveta reenaamaan, reeni mikä reeni, tekee sen ny sitte olohuoneen matolla Pilatesta, joogaa ja kaikenmaailman takkiin tarttunutta liikuntaa syntetisoiren tai sitten ihan vaan menemällä tarpoon ja hyppeleen tonne sohjoon käsiä mennessään heilutellen, että yläpääki saa liikuntaa - siitäkin jo aikaa harjotetusta huitomisesta muuten joku jumppamaisteri keksi muka uuren liikuntamuaron, se on sitä tuatteistamista, en onneks muista nimee niin voiraan tässä asian selkeyttämiseksi puhua vaan, että huitoo tällä lailla niin maan perusteellisesti mennessään. Siinä täytyy sitte tiätysti siätää ohikulkijoitten ilmeet ja kommentit, jos sattuu oleen paremmin itteensä hillittevää naapurustoo...:)