Valloittava Ronja

Suomenlinnan kesäteatterissa esitetään paraikaa näytelmää Ronja Ryövärintytär. Sitä minäkin olen menossa katsomaan.

Ronja Ryövärintytär on Astrid Lindgrenin kirja kolmenkymmenen vuoden takaa, vuodelta 1981. Alkuperäisteoksen nimi on Ronja Rövardotter. Kerrotaan, että Lindgren oli tarinaa hahmotellessaan tutkinut pohjoisen Ruotsin karttoja löytääkseen ideoita teoksen nimistöön. Ronja-nimen taustalla olisi järvennimi Juronjaure. Järvennimi on saamelaista perua ja sen merkitys on ’harju järven rannalla’.

En epäile kirjallisen Ronjan syntyä. Ronja-nimi ei kuitenkaan ole Lindgrenin luomus, sillä Suomessakin on Ronja-nimisiä kastettu 1920-luvulta alkaen. Venäjällä Ronja on puolestaan miehennimen Myron kutsumanimi. Samaan nimeen onkin eri maissa ja alueilla voitu päätyä eri teitä.

Ronja Ryövärintytär nosti Ronja-nimen Suomessa suureen suosioon. Nimen suosio alkoi kasvaa 1980-luvun puolivälistä. Suosituimmillaan nimi on ollut vuodesta 2005 alkaen. Viime vuonna Ronja oli ensinimien suosituimmuuslistassa sijalla 25. Nimen suosio voi yhä kasvaa.

Ronja kytkeytyy vahvasti Ryövärintyttäreen. Useat Ronja-nimen valinneet vanhemmat kertovat, kuinka tytär ulkonäöltään ja luonteeltaan muistuttaa esikuvaansa. Ronja voi olla tummatukkainen ja nappisilmäinen peikkotyttö sekä tomera, tahdonluja ja vauhdikas. Moni muistuttaa vielä siitä, kuinka Ronja Ryövärintytär kuului lapsena mielilukemistoon. – Ronja-nimen valintaa on kandidaatintyössään tutkinut Essi Sorsa (Helsingin yliopisto, 2011).

Minkähän nimisiä kaikki sadat Ronjat nyt olisivat, jos Astrid Lindgren ei olisi suosittua kirjaansa kirjoittanut? Tai jos sankaritar olisi ollut kokonaan toisenniminen?