Siirry sisältöön
Haku

Terhi Ainiala

6.5.2011 9.47

Pirjo, Mervi ja Anne

Moni etunimi kuuluu aikakaudelleen.

Katselin neloselta kotimaista rikossarjaa. Iskevästi Virraksi nimetyssä sarjassa Lasse Virta -niminen poliisi kumppaneineen ratkaisee rikoksia.

Nykypäivään sijoittuvassa sarjassa saatiin eilen kiinni nuorten opiskelijatyttöjen surmaaja. Opiskelijat mainittiin noin 25-vuotiaiksi. Heti alussa surmansa sai Pirjo. Kaverinsa Mervi säilyi hengissä. Nuori, suunnilleen samanikäinen, poliisi on nimeltään Anne.

Joku tässä nyt nimellisesti tökkii. Ja se on se, että varsinkin Pirjo ja Anne mutta myös Mervi ovat aikakaudelleen hyvin tyypillisiä etunimiä. Tuo aikakausi ei ole 1980-luku, jolloin roolihenkilöt olisivat syntyneet. Pirjo oli 1950-luvun kärkinimi. Anne oli puolestaan 1960-luvulla viiden suosituimman nimen joukossa. Mervi ei päässyt ihan kärkeen, mutta kuului kuitenkin 1960-luvun suosikkinimien kaartiin.

Anneja, Pirjoja ja Mervejä on syntynyt myös 1980-luvulla, totta kai. Mutta kovasti paljon vähemmän. Esimerkiksi Pirjoja syntyi 1940-50-luvuilla yli 25 000 ja 1980-90-luvuilla vain noin 400.

Moni luonnollisesti mieltääkin Pirjon keski-ikäisen naisen nimeksi.     

Kaikki etunimet eivät leimaudu yhtä vahvasti aikakausiensa nimiksi. Osa nimistä on ikivihreitä. Yllättävän harva kuitenkin, sillä lähes aina etunimellä on suosionvaihtelunsa.

Virta on koukuttava sarja, ja aion katsoa tulevatkin mysteerit. Ja jopa koukuttavampi nyt, kun tulee tarkkailla tulevien hahmojen nimisopivuutta! 


Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa

9.5.2011 9.42
Pertsa
Nimet
Jotenkin meni maku Marko Kilven uusimmasta romaanista, kun sekoilevan nuoren perheenäidin nimi on Pike. Ei toimi.
9.5.2011 22.39
Minna Keinänen
Etunimikirjoa lastenlaulussa
Ipanapa-levyllä Paula Koivuniemi laulaa lasten tulevaisuuden ammateista.

Ensimmäisessä säkeistössä Lassesta tulee lentäjä, Liisasta lääkäri tai parturi, Mikael tykkää piirtää tai maalata, pikku-Jan laskee vaikeita laskuja ja Tertun ammatiksi povataan diplomaattia. Tähän mennessä kuulostaa minun korvaani vuosikymmeniä sitten sanoitetulta laululta.

Toinen säkeistö nimineen ja ammatteineen tuo kappaleen tähän päivään: Islasta tulee isona idoli, Minjasta Madonna tai personal traineri, Mikosta ministeri, Tytti on huihai ja Abdul on aivan mahtava keksijä.
11.5.2011 16.34
Terhi Ainiala
Mainiota, kiitos kommenteista! Pitääpä kuunnella Ipanapaa!
12.5.2011 9.25
Ville E.
Seutukohtaisia eroja?
Miksi minusta paljasjalkaisena helsinkiläisenä tuntuu, että kaikki "nuoret Pirjot" (tähän voi lyödä minkä tahansa leimallisesti keski-ikäisiin liitettävän nimen) ovat jostain kaukaa maakunnista? Onko koskaan tutkittu, ovatko pikkupaikkakuntien nimenantokäytännöt etunimissä tyypillisesti konservatiivisemmat tai liittyykö asiaan ylipäätään selvää areaalisuutta? Väittäisin mutulla, että täytyy liittyä.
17.5.2011 16.35
Terhi Ainiala
Alueelliset erot
Kiitos Villelle hyvästä huomiosta. Nimien seutukohtaisia eroja on tutkittu aivan liian vähän. Lähinnä on tyydytty sanomaan, että nykyisessä globaalissa ja median läpikäymässä Suomessa alueellisia eroja ei samassa määrin ole kuin esim. 1900-luvun alkupuolella. Totta onkin, että silloin jokin nimi saattoi olla hyvin suosittu esim. Lounais-Suomessa mutta muualla paljon harvinaisempi. Ja yleinen mallihan on se, että monet nimi-innovaatiot syntyvät suurissa kaupungeissa ja leviävät sieltä ympäristöönsä. Joka tapauksessa nimien alueellisia eroja nyky-Suomessa tulisi tutkia paljon laveammin.
17.5.2011 22.03
Miksi?
18.5.2011 8.44
Laura Kataja
Nimien aluejakauma
Muistan itse lapsuudestani, että ainakin tuolloin vielä (1960-luvulla) Lapissa nimistö jonkin verran "jätätti" etelään verrattuna. Nuo Pirjot ja Mervit olivat 1960-luvun alussa syntyneillä tavallisia, ja olipa luokallamme yksi Toivokin.

Minä sen sijaan hypin välillä 1980-luvulla ilmaan kun kuulin karjaisun "Laura!" Ja totesin sitten että vieressäni komennettiin pikkutyttöä. Nimeni kun oli todella harvinainen kun sen sain, mutta tilastojen kärjessä 20 vuotta myöhemmin.

VRK:n sivuilta ei valitettavasti voi nopeasti vilkaista, mitkä olisivat olleet 1980-luvulla syntyneiden suosikkinimiä - tilastossa kun on kaikki etunimet, ja niinpä kärjessä keikkuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen Maria ja Juhani.
18.5.2011 11.50
Terhi Ainiala
1980-luvun kärkinimet
Eero Kiviniemi on kirjoissaan listannut vuosikymmenten kärkinimiä. Kyseessä ovat siis ensimmäiset etunimet. Vuosina 1980-84 viisi suosituinta tytönnimeä olivat Heidi, Sanna, Hanna, Tiina ja Laura. Vuosina 1985-89 järjestys puolestaan oli tämä: Laura, Jenni, Heidi, Sanna ja Hanna. Laura pysyi ykkösenä myös 1990-luvun alussa.
18.5.2011 17.14
Emmi Hynönen
Lisää esimerkkejä
Tykästyin MTV3:n Helppo elämä -sarjaan välittömästi, kun se muutama vuosi sitten alkoi. Mutta nimiharrastajana en voinut olla havaitsematta saman tien uskottavuusongelmaa, kun sarjassa kuvatun pääkaupunkiseudulla asuvan perheen teini-ikäiset lapset olivat Jari ja Päivi.

Itsekin edustan toki etunimeni suhteen väärää ikäluokkaa, koska olen syntynyt 70-luvulla.
18.5.2011 19.04
Tutkimustulokset eivät siis vastaa todellisuutta. Toistan kysymykseni: miksi tutkia?
19.5.2011 15.56
Terhi Ainiala
Miksin kysyjälle
Jotta osaisin vastata, kysyn täsmennystä. Siis mitä tarkoitat tutkimustulosten ja todellisuuden ei-vastaavuudella? Omassa merkinnässäni lähdin siitä, että tv-sarjassa oli valittu etunimiä, jotka eivät ole tyypillisimpiä kyseisen ikäisille henkilöille. Tutkimus auttaa selittämään mm. sitä, millaista nimien suosionvaihtelu tyypillisesti on ja millaiset nimet milloinkin ovat suosiossa.
22.5.2011 17.32
Minna Keinänen
sarjakuvanimiä
Silmiini osui tällainen sarjakuvaesimerkki nimiin liittyen:
http://www.hs.fi/fingerpori/1135264568316
24.5.2011 16.10
Terhi Ainiala
Fingerporin Jarla on valinnut stripin henkilöille kuvaavat ja tyypilliset nimet! Kiitos, Minna.