Nimikäännöksiä mainoskielestä suomeksi

Tämä nimien jatkuva vaihtuminen on käsittämätöntä! Nimet toimivat "paikantimina" ja arkielämä menee todella vaikeaksi, jos ja kun ne koko ajan vaihtuvat!!

Kouluttajana näen jatkuvasti, kuinka heikko ihmisten kirjoitustaito keskimäärin on, erityisesti yhdyssanojen osalta. Mainos Mies ja Mainos Nainen eli Mainos Henkilöt saisivat kyllä kantaa kortensa kekoon tässä asiassa kokeilemalla joskus, sopisiko siihen logoon, mainokseen tahi visuaaliseen ilmeeseen ihan oikeinkin kirjoitettuja sanoja.

Vaihtoehtoisesti Mainos Henkilöt voisivat ilmoittautua kurssille, jolla suomen kielen perussäännöt kerrattaisiin. Ainakin muutamien pistokokeiden perusteella siitä voisi olla hyötyä:

1. Välimerkit ja isojen kirjainten käyttö: Mainostoimisto Mediataivas kertoo etusivullaan, että: "TAVOITE ON KUIN MATKA JONKA MYÖTÄ VOI NOUSTA LENTOON JA NÄHDÄ ENEMMÄN"

2. Kongruenssi: Mainostoimisto Kirnauskis kertoo, että: "Ja mainostoimisto on osaltaan vastuussa tekemisillään, ettei markkinointitoimenpiteiltä puutu mitattavat tavoitteet."

3. Yhdyssanat ja isojen kirjainten käyttö: Mainostoimisto Zeniitti tarjoaa palveluinaan mm. seuraavia: zenStartti, zenProfiili ja zenUutiset.

4. Mielenkiintoisen poikkeuksen mainostoimistojen taipumukseen kirjoittaa yhdyssanat erikseen tekee Virta Mediacommunity Oy, joka tekeekin juuri päinvastoin eli kirjoittaa sanat media ja community yhteen, vaikka ne englannissa normaalisti kirjoitetaan erikseen. Freesiä, innovatiivista, dynaamista ja vaikka mitä, eikö totta?

On kuitenkin muistettava, että kun leipänsä eteen tekee mainostekstiä, on pare kirjoittaa Juhla Mokka kuten brändinvartija tahtoo. Meillä markkinoinnissa työskentelevillä ei ole toimittajien ja isojen lehtitalojen kanssa samaa asemaa, jonka turvin voisimme riepotella palkanmaksajiemme brändejä. Olivat ne sitten kuinka typerästi nimettyjä hyvänsä.

Terhi Ainiala sanoi, että stadium on suomeksi stadion! Hups! Stadion ei ole suomea, Terhi.

Hei,
kiitos palautteesta. Niin, onko stadion suomea vai eikö? Stadion kyllä kuuluu suomen kielen sanastoon, vaikka se ei ole suomalaista alkuperää. Näinhän on monen sanan kohdalla; sanoja on lainattu eri kielistä.

Helsingin Sanomat on tietenkin terhakkaan, kun muista on kyse. Lehdessä kuitenkin tehdään juttuja SanomaWSOYN alaisuudessa. Tämä nimi kirjoitetaan kiltisti suomentamattomana.

Nyt on pakko minunkin vähän älähtää: miksei stadion olisi suomea? Siksikö, että se on lainasana?

Tyrkytän aina tätä suomensuojelija Lari Kotilaisen loistavaa blogikirjoitusta. Nyt on näemmä taas sen paikka. ;)

http://www.suomensuojelija.fi/2010/03/paha-paha-lainasana/

Pertsan havainto on kyllä ihan mainio.

Miksi ”Sonera-stadion” olisi suositeltava suomennos? Vanhastaan suomen kielessä on käytetty genetiivillä muodostettua sanaliittoa eikä nominatiivialkuista yhdyssanaa, kun on ollut puhe jonkun tai jonkin mukaan nimetystä asiasta. Esimerkiksi Sibeliuksen puisto, ei Sibelius-puisto.

Olisiko ”Soneran stadion” liian rehellinen nimi?

SanomaWSOY on nykyisin enää pelkkä Sanoma.

Huomasin vasta nyt, Helsingin Sanomien (!) kirjoitettua eilen 2.9.2010 tästä blogikirjoituksesta, että kirjoittajahan todellakin ehdottaa nimen ”Sonera Stadium” suomentamista eikä vain nimen kirjoitusasun suomalaistamista. Nämä kai kuitenkin ovat eri asioita?

Suomen kielen lautakunnan suositus yritysnimien yms. kirjoitusasusta on radikaali, ja kuten täälläkin on todettu, sitä esimerkiksi toimittaja tai yrityksen tiedottaja ei suinkaan aina voi noudattaa.

Radikaalisuudessaankin se on kuitenkin perusteltu, koska sellaiset asiat kuin gemenan ja versaalin (”pienten” ja ”isojen” kirjainten) käyttö, yhdysmerkki ja sananvälit ovat kielen oikeinkirjoitussäännöstön asioita. Lisäsi vaikka nimillä on usein virallinen rekisteröity asu, rekisteröinnin ei katsota koskevan tällaisia kirjoitusasuseikkoja. Vaikka tavaramerkkirekisterissä on asu TEFLON, voi kirjoittaa ja on syytäkin kirjoittaa Teflon.

Mutta nimen muuttaminen, pienikin, on jo eri asia. ”Sonera Stadium” on tietylle stadionille annettu nimi. Se on tulkittava lähinnä englanninkieliseksi, kuten moni muukin nimi Suomessa, ja englannin kielen kannalta siinä ei ole huomauttamista – englannissa tuollaista asu voi pitää käypänä.

Ei kai asiatyylissä sovi ruveta mielivaltaisesti suomalaistamaan erisnimiä, esimerkiksi Stora Ensoa Suur-Ensoksi tai Viking Lineä Viikinkilinjaksi tai edes Viking-linjaksi.