Siirry sisältöön
Haku

Terhi Ainiala

23.9.2011 16.03

Mimmun ruisleipä

Tuotenimi, tavaramerkki vai ihan reilu leipä vaan?

Vietettiin syyskuinen viikonloppu kesämökillä. Käytiin ostamassa evästä kirkonkylältä Kuhmoisista. Siellä on mainio liike Kuhmoisten kädentaitajat, jossa myydään paikallisten tekemiä käsitöitä ja herkkuja. 

Suosikkiherkkumme on Mimmun ruisleipä. Sitä ei aina saa tuoreena mutta pakkasesta voi napata. Aito ja reilu ruisreikäleipä on pakattu muovipussiin, johon on kiinnitetty valkoinen tarralappu. Lapussa lukee juuri Mimmun ruisleipä ja lisäksi leivontapäiväys.  

Me emme tunne Mimmua, mutta Mimmu merkitsee meille jo laatua ja luotettavuutta. Mimmun ruisleivästä onkin tullut meille miltei brändi ja samalla tuotenimi.

Paikallisille Mimmun ruisleipä ei välttämättä ole yhtä lailla tuotenimi. Heille se on Mimmun, sen sieltä kylältä olevan sen ja sen emännän leipoma leipä. Moni tuntenee Mimmun ja näin yhdistää leivän tekijäänsä.

Nimi on ikään kuin "enemmän nimi" meille, joille se on hämärämpi ja salaperäisempi. Me voimme vain arvailla, millainen on Mimmu, tuo leipojamestari.  

Jos Mimmu haluaisi laajentaa ruisleipäbisnestä, ei nimestä kannattaisi luopua. Mimmun ruisleivästä kun on jo ehtinyt tulla kelpo brändi.


Palaa otsikoihin | 2 puheenvuoroa

24.9.2011 13.51
Urpu
Nii-in, varmaan aika usein käy niin, että kotikylän Partasen Hanna kalakukoista tuleekin Hanna Partasen kalakukkoja, kyläpaakari Bengtin kransseista tuleekin Paakari Bengtin kransseja ja naapurin Kallun grillistä tuleekin Kallun grilli. Että ei mitään uutta auringon alla...

Ei mutta nytpä mieleni alkoikin tehdä Hesen purilaista!
6.10.2011 15.18
Kari Rydman
Reilu?
Millä tavalla se ruisleipä sinulla (ja kokki Kolmosella) on "reilu"? Sekö ei yritä teeskennellä olevansa "jotain hienompaa"? Oletan että myös moni ylempiin sosiaaliluokkiin kuuluva mielellään söisi ruisleipää sen maun takia. Ongelma vain piilee siinä, että monet "rukiisiksi" ilmoitetut teollisuustuotteet ovat vain kuulopuheelta tunteneet rukiin leivän ainesosana. Ovat siis sillä lailla "reiluja" kuin taannoinen "reilu lapinjätkä" käryttyään hemohesistä. Koko sana, jolla joskus ilmaistiin kuulumista "tavalliseen kansaan" hienohelmojen sijasta, tuntuu vähitellen menettävän alkuperäisen anti-säätyläisen miellesävynsä, ja merkitsevän mitä-tahansa-kivaa.