Maaninkavaarassa

Kävin teatterissa. Käyn teatterissa aika usein, tällä kertaa kävin katsomassa Miika Nousiaisen romaaniin pohjautuvan näytelmän Maaninkavaara. Esitys oli ennakkonäytös, ja ensi-ilta taitaa olla luvassa huomenna. (Ennakoissa on muuten aina oma jännittävä lumonsa.)

Tykkäsin aikanaan kovasti romaanista ja tykkäsin nyt näytelmästä. Hurja ja huikea, tragikoominenkin, tarina pakkomielteisestä juoksuvalmentajaisästä ja uhrautuvasta tyttärestä koskettaa.  

Näytelmää katsoessa teoksen nimi näytti monet puolensa. Maaninkavaara on paitsi todellisuudessa myös romaanissa kylä Posiolla. Siellä Heidi-tytärkin juoksee liki kuoleman rajoilla, isän hullunrohkeiden ohjeiden mukaisesti. Maaninkavaarasta on kotoisin myös Kaarlo Maaninka, Moskovan olympialaisten mitalijuoksija. Maaninka on valmentajaisän suuri ihailun kohde, tavoiteltava sankari.

Maaninkavaara on – ainakin minulle – myös maanisuutta ja vaaraa, maanisen juoksuharrastuksen ja äärimmäisen omistautumisen vaarallisuutta.

Komea ja hieno nimi taideteokselle! Mitkä muut näytelmät puhuttelevat meitä paikannimin? Ainakin Leea Klemolan Kokkola ja sattuvasti mukailtu New Karleby. Mutta ehkä niitä on muitakin?