Terhi Ainiala

9.12.2009 14.45

Huonojen nimien boikotti

Ottavat päähän nämä monet uudet valtion laitosten nimet. Ja useat kaupallisetkin. Auttaisiko boikotti?

Lähiruoka ja luomuruoka ovat kivoja juttuja. Suosin niitä mielelläni. Helsingin Lasipalatsissa on myymälä, josta monia tällaisia herkkuja saisi. Mutta en ole kaupassa kertaakaan käynyt. Ja tuskin menen. Syynä on myymälän pöljä nimi: Eat & Joy Maatilatori. Ehkä on haluttu olla nokkelia, ihan englanniksi. Ei vaan nappaa. Eikös lähiruokaa olisi passeli myydä lähinimellä, suomeksi ja vaikka myös på svenska.

Kaisaniemen metroasemalla yritettiin pari vuotta sitten myydä rieskaa, kuivattuja mustikoita ja muita pienten suomalaisten tuottajien herkkuja. Kauppa ei kai tarpeeksi hyvin käynyt, kun ei myymälä paikallaan kauan pysynyt. En poikennut itsekään, kun lähinnä nolotti se nimi. Kauppa oli Ruokastore.

Nämä yhden naisen nimiboikottini eivät taida kovin pitkälle kantaa. Vielä huvittavaa ja turhanpäiväistä touhua monen mielestä. Eikös nyt parempaa tekemistä ole kuin joistakin ruokakauppojen nimistä narista, vai?

Näissä nimiasioissa pitääkin pikemmin nuhdella isoja roistoja. Miksi posti on Itella ja tieliikelaitos Destia? Ja miksi uusi liikenteen turvallisuusvirasto on TraFi? Siis apua! Nimivalinnalla on kuulemma haluttu korostaa suomalaisuutta kansainvälisessä käytössä, kun nimessä on se Fi. Huh heijaa. Täällä Kotuksessa ollaan nimeä kritisoitu, ks. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kielitoimisto+kritisoi+liikenteen+turvallisuusviraston+nimivalintaa/1135251268887.

Hei, te niminikkarit: älkää pilatko hyvää asiaa huonolla nimellä! Lähiruoka, postinkulku ja turvallinen liikenne ovat hyviä juttuja. Huono nimi on vaan huono.

Palaa otsikoihin | 19 puheenvuoroa

9.12.2009 15.44

Veksi

Et ole ainoa nimen takia boikotoija. Itse boikotoin tietoisesti huonosti nimettyjä tuotteita ja myymälöitä (tai niitä huonojen mainosten takia).

Tiedän itseni lisäksi muitakin, eivätkä nämä ihmiset edes ole kovin kielitietoisia. He boikotoivat, koska
"tuntuu tyhmältä antaa rahaa tyhmille". Onko joku tehnyt tutkimusta näiden outojen nimien hyödyistä ja haitoista?

Mielestäni hyvä merkki suomalaisesta ajattelutavasta on Foresight: "Kansallinen ennakointiverkosto nostaa suomalaisen yhteiskunnan uudet haasteet ja mahdollisuudet keskusteltaviksi, tutkittaviksi ja päätettäviksi. Foresight.fi on yhteinen kohtaamispaikka asiantuntijoille, päätöksen-tekijöille ja tulevaisuuskeskustelustakiinnostuneille kansalaisille." Ainakin oman osallistumiseni kannalta olen hieman äkeissäni myös laajoista selvityksistä vierailla kielillä, joista ei tunnu löytyvän suomeksi kunnon materiaalia. Esimerkiksi ymmärrän kyllä, että innovaatiojärjestelmän arvioinnissa (http://www.tem.fi/?s=3161) on ollut ulkomaisia tahoja, mutta silti.

Muuten, Weigh & Save on nykyään Punnitse ja säästä ja Pepsikin taisi jossain Etelä-Amerikan maassa nimetä juomansa paremmin paikalliseen suuhun sopivaksi. Brändinluontia toisin...

9.12.2009 15.47

Veksi

Jäi vielä edellisestä kommentoimatta: ovatko posteljoonit nykyään iteljooneja? :)

9.12.2009 19.53

meri

Nimi hahmottuu hankalasti, jos se on oudossa tyylilajissa. Esimerkiksi Helsingin Iso Roobertinkadulla ( Stora Robertsgatan ) on eläinlääkäriasema, jonka nimi on Robans Vet. Sekin on Eat & Joy Maatilatorin tavoin höpsöä kielellistä sekavuutta.

9.12.2009 22.54

Terho

Sitä se on

Nykyajan kummallista kikkailua ja kumartelua muualle päin. Samat asiat on ilmaistavissa suomeksi.

10.12.2009 8.55

Riikka

Barrikadeille!

Täällä ilmoittautuu boikottiisi toinen nainen. Kyllä Ruokastoren pöperöt juuttuisivat meikäläisenkin ruokatorveen. Saataisko aikaan peräti kansalaisliike?

10.12.2009 14.26

K. Ruohomäki

Ex itinere

Veksille: Ei ne ehkä ole iteljooneja vaan pikemmin iteroja. Muistanet, että hetero postimies kiksaa aina kahdesti. Iter + hetero = itero; vrt latinan iterum 'uudestaan, toisen kerran, vielä kerran'.

10.12.2009 14.32

Ulla Tiililä

Lainvastaisia nimiä

Periaatteessa Destia-tyyppiset nimet rikkovat hallintolakia, jonka mukaan viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Hallintolakia sovelletaan myös valtion liikelaitoksiin ja Destia on ymmärtääkseni sellainen. Nimestä ei kuitenkaan voi ymmärtää laitoksen toimenkuvaa. Yksityisiä voisi painostaa boikotilla, mutta mitä tehdä näille lakia rikkoville julkisille organisaatioille?

10.12.2009 16.13

Heikki

Tämä asia puhuttaa ja mietityttää nyt monia, hyvä niin. Tämä kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 10.12.09:

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/alamainen-kielen-sokkeloissa/511680

11.12.2009 10.05

Late

Boikotoin

Minä en asioi Elisa Shopitititeissa enkä Sampo Pankissa. Millainen on yritys, joka ei osaa kirjoittaa nimeään?

11.12.2009 10.42

Terhi Ainiala

Nimet ja hallintolaki

Ulla: sanos muuta! Joskus tuntuu, että nimien ei aina ymmärretä olevan osa hallinnonkin kieltä. Ihan kuin niillä voisi temppuilla ja leikkiä miten vaan (esim. TraFI). Nimiä tulisi kuitenkin voida sujuvasti ja ymmärrettävästi käyttää.

11.12.2009 10.55

Ulla Tiililä

Terveyskeskus on terveysvirasto

Pahin hallintolain rikkoja taitaa olla Helsingin entinen terveysvirasto, joka on ottanut nimekseen Terveyskeskus eli sanan, joka on synonyyminen organisaation alayksiköiden kanssa. Ei ihme, jos vaikka sikainfluenssatiedotus tökkii.

15.12.2009 20.02

L.M.

Adressi

Adressi on tehty: http://www.adressit.com/trafi.

2.1.2010 18.49

Veksi

Lisäys lisähuomion päälle

Hieman myöhässä -- kun on ollut kiireitä ja kaikkea -- etten sinänsä vastusta lainasanoja. Vaikkapa tähän yhteyteen sopiva "putiikki" tuntuu ihan luontevalta ja on ottanut paikkansa. Liika on kuitenkin liikaa...

6.1.2010 12.46

Boy Cott

Paljon ois lapsella aihetta boikotoida.

Minäpä taidan puolestai alkaa boikotoimaan - lukija huomatkoon tämän! - tutkimuskeskusta, jossa TraFin nimeä "ollaan kritisoitu" koska huono nimi on "vaan" huono.

7.1.2010 12.48

Suhteellisuudentaju

Boy Cottille

Kielelliseen sivistykseen kuuluu, että osaa suhteellistaa kielen eri ilmiöt, tunnistaa isoja ja pieniä ongelmia. Se, että virallinen organisaatio ottaa lainvastaisen nimen on iso ongelma. Nimeäminen on yleensä erittäin harkittu prosessi, johon saatetaan käyttää paljonkin rahaa. Epäselvä ja huono nimi kuitenkin aiheuttaa jatkuvasti ongelmia.

Sen sijaan yhden blogitekstin pieni puhekielisyys on äärettömän pieni ongelma - jos ongelma ollenkaan. Kielelliseen sivistykseen kuuluu se, että ymmärtää, että eri yhteyksissä voi käyttää erilaista kieltä. Blogit ovat tyypillisesti rentoa ja pakinamaista kieltä ja ne saatetaan kirjoittaa hyvin nopeasti.

7.1.2010 20.02

Häh?

Suhteellisuudentajulle

"Kielelliseen sivistykseen kuuluu se, että ymmärtää, että eri yhteyksissä voi käyttää erilaista kieltä."

Pitääkö sitten välttämättä kuluttaa köyhtyvän valtion - ja jostain ihmeen syystä supistamispaineiden alla olevan tutkimuskeskuksen - varoja kerskumalla, kuinka suomen kielen dosentti boikotoi nimeltä mainittuja rehellisten kansalaisten liikeyrityksiä ihan vain niiden niiden pöljien nimien takia, ilmeisesti ammattiylpeyttään? Eikö näin rakentavaa keskustelua varten ole ihan riittävästi muitakin foorumeita ja vapaa-aikaa viettävää porukkaa?

8.1.2010 10.21

Suhteellisuudentaju

Hähille

Alkuperäisessä blogitekstissä sanotaan näin: "Näissä nimiasioissa pitääkin pikemmin nuhdella isoja roistoja". Isoista roistoista annettiin esimerkiksi julkisia laitoksia tai valtion liikelaitoksia, joita säätelee mm. hallintolain hyvän kielenkäytön vaatimus. Nimiasiat eivät ole yhdentekeviä, vaan hyvä nimi on osa demokratiaa. Huono nimi ei esimerkiksi kerro, millaisesta organisaatiosta on kysymys. Tällaiset kieliasiat eivät ole vapaa-ajan pikkunäpertelyä, mutta valitettavasti kielen asiantuntijoita ei juuri kuunnella, kuten aluehallintouudistus osoitti. Muun muassa tämän vuoksi on yritettävä vaikuttaa esimerkiksi blogeilla. (

11.1.2010 15.10

Rautalankamaa

Turvallisuus vaarassa

Eivät ole TraFin keksijät ottaneet huomioon, että teelmys voidaan sekoittaa nimeen TradFI, joka tarkoittaa Euroopan parlamentin sisäisessä sangen monikielisessä viestinnässä suomen kielen käännösyksikköä. Ai ai.

14.1.2010 15.45

K. Ruohomäki

Kääkkö

Suomen kieli on tiettävästi yksi unionin virallisista kielistä, ja sitten suomen kielen käännösyksikkö on ottanut lyhennenimen TradFI, joka perustuu ulkomaankieleen ja johon sisältyy sopimattomasti isoja kirjaimia, täsmälleen samat viat siis kuin TraFissa. Kukaan ei näemmä ainakaan julkisesti ole boikotoinut. Miten olisi ollut Kääkkö, niin saataisiin unionissakin vähitellen ääkköset käyttöön.