Siirry sisältöön
Haku

Terhi Ainiala

10.4.2012 13.38

Arska paistaa

Se mikä näyttää nimeltä, ei aina ole nimi.

Meillä on keittiön seinällä Kiroileva siili -vuosikalenteri. Huhtikuussa hymyilevä siili toteaa kiroilevalle kaverilleen: "Arska paistaa." Tähän kaveri ärhäkkänä ja kirosanojen siivittämänä: "Kuka?"

Tämä on hauska esimerkki siitä, kuinka sana ja nimi menevät sekaisin. Arska ei ole Aarne, Aarre, Arvo tai muukaan kaveri vaan taivaalla paistava aurinko. Tällainen sotku voisi kai johtua puhujien iästä ja slangin tuntemuksestakin. Aurinkoa tarkoittavasta arskasta on alettu puhua vasta 1980-luvulta lähtien, kun taas Aarnet, Arvot ja muut ovat olleet Arskoja jo 1900-luvulta alkaen.

Kielessä on arskan lisäksi monia ilmauksia, jotka ovat samanasuisia erisniminä ja yleisniminä. Jo etunimistössä on pilvin pimein tällaisia: Sisko, Veli, Paju, Pyry, Suvi, Visa, Armas, Lempi jne. Sekaannuksia lienee välistä sattunut. Puhuja saattoi puhua Sisko-nimisestä ystävästään, mutta kuulija luuli kyseen olevan siskosta. (Kaupan päälle tulevat vielä ne tilanteet, joissa puhutaan lemmikkieläimestä eikä ihmisestä alkuunkaan. "Ai se olikin koira!" Tosin Sisko olisi aika harvinainen koiran tai kissan nimenä.) Eikä Helsingin pojalla ehkä ollutkaan Doris-nimistä tyttöystävää, vaan hän puhui yleisesti tytöistä doriksina.

Erisnimi antaa toisinaan aiheen yleisnimen syntyyn. Pekkaroinnit ja väyrystelyt ovat julkisuudesta tuttuja, mutta monia tällaisia syntyy ihan pienissä piireissä. Meillä kotona on puhuttu kaitsuilusta. Sillä tarkoitetaan sitä, kun ensimmäisten kevätsäiden aikana kääntää pienenkin hetken tullen naamansa aurinkoon ja antaa arskan lämmittää.  Jotkut ehtivät kaitsuillessa ruskettuakin. Sanalla on ikää kohta 10 vuotta, ja se on perua siltä Lapin-retkeltä, jolla Kaitsu kaitsuili ehtimistään. 

Nimien ja sanojen rajapinta on kiinnostava ja innostava kenttä. Sinnekin mahtuu monenlaisia ilmiöitä. Oma sarkansa ovat ne tapaukset, joissa yleisnimi toimii erisnimenä. Lapsen kielenkehityksessä moni sana voi olla yksilöivä: maailmassa on vain yksi äiti, isä, koti ja ehkä puisto ja tarhakin. Minun maailmassani oli lapsena vain yksi kaupunki. Koska perheemme kaupunkimatkat suuntautuivat aina Lahteen, luulin, että kaupungilla viitataan pelkästään Lahteen. Maailma avartui sitten myöhemmin, kun muitakin kaupunkeja löytyi. 


Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro

21.5.2012 17.56
Jenni
Äidin nimi on Äiti
Tähän on vielä reilun kuukauden verran jälkijunassa kommentoitava:
Pikkuveljeni tiedusteli muinoin äitienpäivän aamuna, että mihinkäs aikaan ne nimipäivävieraat sitten tulevat.