Siirry sisältöön
Haku

Rakkaudesta suomeen


Arvid Liljelund: Opintoja luonnossa. 1877. 34,5 × 41 cm, öljy kankaalle. Kuva: Kansallisgalleria.
Arvid Liljelund: Opintoja luonnossa. 1877. Kuva: Kansallisgalleria.

Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston suomen kielen ja Suomen kulttuurin opiskelijoita. He ovat kaikki oppineet suomen vieraana kielenä. Kirjoittajat ovat kotoisin eri puolilta maailmaa, esimerkiksi Kiinasta, Venäjältä, Espanjasta, Saksasta ja Romaniasta. Blogissa he paljastavat, miksi suomen kieli on heille rakas.


30.4.2020 10.47
Rakkaudesta suomeen: Svetlana Korshunova

Saa mitä haluat

Rakkaudentunnustus verbille, jonka monimerkityksisyys yllättää.

Omakuva: Svetlana Korshunova.

Suomen kieltä opiskeleva törmää välillä siihen, että kun jonkin sanan tai fraasin kääntää äidinkielestään suomen kieleen, saattaa tulla sanoneeksi muuta kuin aikoi. Siihen voivat vaikuttaa kielen erikoisuus ja sanan monikäyttöisyys. Minua kiinnostavat juuri sellaiset sanat.

Yksi suomen kielen sanoista, joka sisältää todella paljon erilaisia merkityksiä ja kiinteitä fraaseja on saada-verbi. Haluaisin tunnustaa rakkauteni saada-verbille, koska sen monimerkityksisyys yllättää ja ilahduttaa minua.

Saada-verbillä voi hankkia monenlaista

Suomen kielen taajuussanastossa (Saukkonen, Haipus, Niemikorpi & Sulkala 1979: 41) verbi saada on yleisyydeltään kymmenennellä sijalla kaikkien sanaluokkien sanojen joukossa. Lisäksi saada on yksi suomen kielen yleisimmistä modaaliverbeistä eli verbeistä, jotka ilmaisevat jonkinlaista mahdollisuutta tai välttämättömyyttä.

Saada on todella monikäyttöinen ja monimerkityksinen verbi. Venäjänkieliselle on ihmeellistä, että saada-verbillä suomalaiset voivat ”hankkia” melkein kaikkea, jopa lapsen ja unen.

Hän saa lapsen -ilmauksen sijaan venäjän kielessä sanottaisiin hänellä syntyy lapsi tai hänellä on lapsi. Muistan, että kun kuulin ensimmäistä kertaa ilmauksen hän saa pian lapsen, halusin kysyä puhujalta, mistä päin hän saa lapsen? Metsästä vai postitse, haikaralta vai joulupukilta?

Nykysuomen sanakirjasta toki löytyy sellaisiakin esimerkkejä kuin heille syntyy lapsi tai perheeseen syntyy lapsi. Saada-verbillä on joka tapauksessa tärkeä rooli, kun suomeksi puhutaan lapsen syntymästä.

Saatko autosta vielä käyttökelpoisen?

Venäjänkielisetkin voivat toki saada monia asioita: avaimet, kirjeen, työpaikan, apua, maineen, sakon, käsityksen tai tuloksia. Joitain asioita voivat kuitenkin saada vain suomalaiset.

Suomalaisen voi olla esimerkiksi vaikea saada lapsia vuoteesta. Suomalainen järjestysmies saa räyhääjät ulos ovesta. Suomalainen autokorjaamo saa autosta vielä käyttökelpoisen.

Minusta nämä ilmaukset kuulostavat hauskoilta. Itse odottaisin jotakin muuta verbiä, esimerkiksi raahata, heittää, tehdä tai onnistua tekemään? Tapauksista näkee, että saada on hyvin ilmeikäs.

Ja pappi sai taas kahvia juodakseen

Saada-verbi on niin monikäyttöinen, että sen avulla voi juoda jopa kahvia. Esimerkiksi dekkarissaan Kuparisydän kirjailija Leena Lehtolainen käyttää viisi kertaa juoda-verbin vastineena saada-verbiä:  

Olin saanut puoli litraa kahvia.

Miksi kukaan ei pidä minua sankarina edes silloin, kun vaihdan kiltisti Sakun kakkavaipan ennen kuin olen saanut aamukahvia ? Minä kyllä pidän, nauroin.

Ylellistä saada valmista kahvia. Tein itselleni voileivän, kaadoin lautaselle jogurttia .

Tule tätä kautta niin saat kahvia.

Ja pappi sai taas kahvia juodakseen.

Saada-verbillä saat kaiken haluamasi?

Saada-verbin avulla voi hankkia kaiken haluamansa. Jotkut tilanteet saattavat aiheuttaa kuitenkin myös väärinymmärryksiä.

Venäläisten ei ole helppo ymmärtää, missä tilanteissa suomalaiset saavat esimerkiksi hajua (’aavistaa’), pitkän nenän (’pettyä aikomuksissaan’), haukut (’tulla moitituksi’) tai näppylöitä (’hermostua’). Jos tulkkaa kyseisiä ilmauksia venäjäksi suoraan, mieleen alkaa piirtyä kuva romaanista tai kauhuelokuvasta.

Vain kun ilmausta ja sen käännöstä miettii hieman tarkemmin, se käy järkeen. Mielestäni saada-verbi on todella kuvaannollinen ja joustava.

Saada on saanut aikaan paljon kiinnostusta

Voisin kirjoittaa lempiverbistäni paljon. Saada on hyvin toimelias hahmo ja osaa kerätä ympärilleen sanoja, joiden avulla se voi olla monille verbeille erinomaisena sijaisena: saada auki, saada kiinni, saada pois, saada irti, saada esiin, saada selville, saada aikaan, saada mieleen.

Saada on saanut itse asiassa minussa aikaan niin paljon kiinnostusta, että olen tutkinut sitä kandidaatintutkielmassani. Tarkastelin työssäni saada-verbin esitystapoja eri sanakirjoissa. Ennen tutkimustani en saanut saada-verbin monikäyttöisyyttä millään päähäni, mutta nyt en haluakaan saada sitä pois. Sen erikoisuus houkuttelee minua analysoimaan.

Haluaisin saada selville kaikki saada-verbin salaisuudet. Haluaisin saada ne avattua kaikille suomea opiskeleville.

SVETLANA KORSHUNOVA


Kirjoittaja on venäjää äidinkielenään puhuva opiskelija, jota yllättää ja ilahduttaa suomen kielen erikoisuus. Tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä suomen ja venäjän parissa.

Palaa otsikoihin | 1 puheenvuoro

9.6.2020 19.30
Huolestunut kansalainen
Ammattinimeke on järjestyksenvalvoja, ei järjestysmies. Tässä artikkelissa https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/sukupuolineutraalin_kielenkayton_edistaminen kirjoitetaan myös virheellisesti järjestysmiehestä, vaikka sisältää muuten asiallista tietoa.