Olli Löytty
Siirtotyöläisiä vai ekspatriootteja?
Ruotsiin pysyvästi muuttaneita suomalaisia kutsutaan ruotsinsuomalaisiksi. Sanasta käy ilmi, että kyse on Ruotsissa asuvista suomalaislähtöisistä ihmisistä. Samalla logiikalla Saksaan muuttaneet ihmiset ovat saksansuomalaisia, Venäjälle muuttaneet venäjänsuomalaisia ja niin edelleen.
Tähän asti kategoriat ovat kohtalaisen yksiselitteisiä, mutta tilanne käy astetta mutkikkaammaksi, kun ajattelemme niitä, jotka eivät varsinaisesti muuta maasta toiseen vaan käyvät esimerkiksi töissä Ruotsissa, mutta asuvat lomansa perheensä luona Suomessa.
Perinteisesti tällaista väliaikaista työväkeä on kutsuttu kaiketi siirtotyöläisiksi, mutta termi ei oikein sovi esimerkiksi tutkijoihin ja muuhun korkeasti koulutettuun väkeen.
Kuulin Tukholmassa, kuinka eräs Ruotsissa asuva yliopistoihminen viittasi kaltaisiinsa sanalla "ekspät", siis ekspatriootti.
Aiemmin olen kuullut sanan Afrikassa asuvien englantilaisten suusta. Ekspatriootit muodostavat eräänlaisen ulkomaalaisten siirtokunnan, kolonian. Iltaisin he kokoontuvat pahasti rapistuneelle mutta siirtomaa-ajan loistosta muistuttavalle golf clubilleen muistelemaan "vanhaa maataan".
Olen aina ihmetellyt sanan merkityshistoriaa: Ei kai sentään entinen isänmaanystävä vaan pikemmin isänmaastaan poistunut?
Eräistä Kotus-blogiin lähetetyistä kommenteista olen havainnut, että lukijoina on myös ulkosuomalaisia. Siksi olisi kiinnostavaa kuulla, miten muualla maailmassa asuvat suomalaiset viittaavat itseensä ja muihin samassa maassa asuviin suomalaisiin. Onko ulkomaalaisyhteisölle oma terminsä?
Palaa otsikoihin | 3 puheenvuoroa
Ulkomaantyöntekijä on sinänsä hyvä ilmaisu, mutta on myös paljon suomalaisia jotka asuvat muualla "vapaaehtoisesti" töissä/opiskelemassa/free lancereina/... eivätkä minkään suomalaisen firman lähettäminä. Työskennellessäni saksalaiselle yliopistolle en siis koe itseäni ulkomaantyöntekijäksi, enemmänkin eurooppalaiseksi työntekijäksi.