Olli Löytty
Moderaattori, aikamme sankari
En tiedä, mitä kaikkea moderaattorit siivoavat verkkokeskusteluista, mutta kommentoimisen usein varsin kapeaan tyylipalettiin tutustuttuaan voi kuvitella sensuroitujen viestien muodostavan jättimäisen virtuaalisen kaatopaikan, jossa riittäisi pöyhimistä useammallekin leegiolle psykiatreja.
Riitta Eronen kirjoittaa Hiidenkivessä (6/2011) moderaattorin eli valvojan merkityksistä. Käsite on lainaa englannista, jossa sana moderator tarkoittaa muun muassa välittäjää ja sovittelijaa. Verbinä moderoimisen voi ymmärtää hillitsemisenä, kohtuullistamisena ja maltillistamisena.
Maltillistaja! Siinäpä tuiki tarpeellinen tehtävänimike muuallekin kuin nettimaailmaan.
Monilla keskustelupalstoilla moderaattorit tekevät työnsä ilman palkkaa, talkoohengessä. Julkisuudessa usein demonisoitu Hommaforumkin toimii vapaaehtoisvoimin. Vaikka siellä käytävien keskusteluiden tasosta voidaan olla vain ja ainoastaan kahta mieltä, ilman valvojiaan sekin näyttäisi toisenlaiselta.
Koska vertaisvalvojat eivät yleensä saa kiitosta edes omiltaan, haluan näin vuoden päätteeksi kohottaa heille virtuaalisen maljan, kiittää omasta ja yhteisön puolesta ja toivottaa entistä viisaampia linjanvetoja alkavalle vuodelle. Mitä maltillisempana verkkokeskustelu pysyy, sitä siedettävämpää Suomessa on asua.
JK: Erittäin hienoa olisi, jos joku ammatti- tai vapaaehtoismoderaattoreista kirjoittaisi tuohon alle ja kertoisi, miltä internetin pimeällä puolella näyttää. Kotus-blogin valvoja voisi vastaavasti käyttää asiayhteyttä hyväkseen ja paljastaa, mitä pitää tehdä, jos ei vasiten halua puheenvuoroaan täällä julki.
Palaa otsikoihin | 6 puheenvuoroa
Moderointi epäilemättä luo moderaattorille tärkeyden tunnetta. Lisäksi saadaan aikaan tärkeilevää keskustelua sinne, missä keskustelufoorumin ylläpitäminen katsotaan saavutukseksi sinänsä.
Aikoja sitten opittiin netin keskustelufoorumeilla käyttämään suodattimia, jotka jättivät roskan pois lukijan näkyvistä ihan sen mukaan, mitä itse kukin lukija määritteli omalta kannaltaan roskaksi. Nykyiset todellisuudessa alkeelliset mutta ehkä visuaalisesti näyttävät web-pohjaiset foorumit eivät sellaista mahdollista (vielä).
"Maltillinen" kuuluu suomen kielen epäsäännöllisiin adjektiiveihin: minä olen maltillinen, sinä olet nynny, hän on surkimus.
Joskus tarvitsee siivota asiattomia linkkejä taikka suojata kirjoittajan tai jonkun toisen yksityisyyttä. Noilla omilla valvottavilla foorumeilla on tapahtunut lipsahduksia harvakseltaan siinä, että kirjoittaja on vahingossa kertonut nimen ja paikan tai kertonut niitä toisesta kirjoittajasta. Ne napataan talteen heti, että vahinko jää vähiin. Muuten sitten eletään kieli keskellä suuta: yritetään pitää ilmapiiri hyvänä ja olla puuttumatta turhiin, mutta tarttua tarpeellisiin. Harvakseltaan niistä on seurannut sähköpostiin kasa "asiakaspalautetta", yleensä menee vain pieni herne nenään, mutta sitä pystyy sovittelemaan paljon, kun pitää korostetun ystävällisen, ymmärtävän ja asiallisen linjan, kysyy näkemystä ja tarkennusta kirjoittajalta ja vetoaa sitten johonkin yleiseen hyvään. Tosin säännöllisesti ilmaantuu niitäkin sieluja, jotka on pakko estää ja uhkailla seuraamuksilla, joillakin ei tunnu olevan ymmärrystä ollenkaan siitä, että rajat on aikuisillekin olemassa. Yleisimmin vedotaan sananvapauteen. Niin no, se nyt vain ei tarkoita oikeutta nimitellä ja halventaa... eikä myöskään pakkoa julkaista kaikkea. Näistä kyllä ilahduttavan moni toteaa itse, että lähtee pois näin tiukkapipoisesta paikasta. :D Lopuille sitten todetaan, että pelisäännöt ovat nämä, voit valita noudattaa niitä tai olla noudattamatta, jälkimmäisestä koituu ikäviä sanktioita.
Oma kokemus on, että ylläpitotiimi on kultaa. Jos jostain syystä itse provosoituu taikka hämmentyy, voi kysyä muilta valvojilta, että miltä tämä teistä näyttää ja hoitaisko joku toinen puuttumisen. Samoin kätevä tapa on poistaa viesti siirtämällä se ensin ylläpidon alueelle eikä suoraan roskiin - silloin se voidaan palauttaa jos yksittäisen moden kynnys oli väärässä kohti. Perusteluja ja näkemysten vaihtoa sekä kompromisseja on välillä tarvis kovastikin rakennella. En ole ihan kärryillä siitä, mikä tällä hetkellä on ylläpidon vastuu, mutta itse en halua pitää seinällä yhtään mitään, mikä epäilyttää. Niitäkin kun on, jotka kokeilevat, missä rajat kulkevat.
Tästä tuli saarna... no, menköön. :D Paha mieli hommissa tulee joskus, mutta kyllä homma aika usein hoituu huumorillakin. Irvistelen välillä, että kun kasvatusalalla olen, niin kai sitä tarvittaessa osaa lukea hiekkalaatikkosäännöt aikuisillekin. "Älä kiusaa, älä hauku, ole kaikille ystävällinen. Muuten seuraa jäähy." :P Itse asiassa normaaleilla käytöstavoilla varustettu ihminen ei ikinä törmää moderointiin omalla kohdallaan... ja loppujen kohdalla on totta vuoden poliisin kiteytys: "Internet ei tee typeräksi, se vain auttaa osoittamaan typeryytesi useammille." Kiitän ja kuittaan.
Näiden lisäksi törmäsin muuten aikoinaan Digitodayn blogissa välimuotoon: käytössä oli periaasa etukäteismoderointi eikä rekisteröitymistä, mutta isäntä saattoi halutessaan "valkolistata" kirjoittajia. Tällöin vakituiset ja asiallisksi tiedetyt kirjoittajat pääsivät keskustelemaan käytännössä reaaliaikaisesti (eikä silti tarvittu rekisteröitymistä).
Hienoa sumutusta on sanoa, että Suomessa on sitä siedettävämpää asua, mitä maltillisempaa verkkokeskustelu on. Että kaikki vain hymistelemään verkossa, niin Suomesta tulee siedettävä maa asua!
Ei, ei se voi mennä noin. Minun puolestani kaikki saavat aukoa päätään verkossa sydämensä kyllyydestä, eikä se hetkauta omaa asumistyytyväisyyttäni suuntaan eikä toiseen. Mutta tietysti, jos pitäisin blogia ja altistuisin määritelmän mukaan joidenkin ilkunnalle, jota en kestäisi, niin varmaan olisin myrtsi.
Ei minulla ole mitään erityistä paljastettavaa, mutta jotain yleistä tietysti voi sanoa. Tässä joitakin imperatiiveja: Riko lakia. Käyttäydy liian huonosti. Keskity asian asemesta bloggaajien ja muiden keskustelijoiden mollaamiseen. Vääristele muiden sanomisia. Jankuta. Kirjoita jotain täysin tolkutonta.
Onhan näitä. Ks. myös Kaikkea Kotus-blogista.