Minna Suni
Luistoa ja pitoa
Tulihan se sieltä. Hiihtokansan itsetunto on taas kerran palautettu - pronssia on saatu. Murtsikka on muotia, ja menestyksellä kelpaa hehkuttaa. Aikulla suksi toimi ja juttukin luisti. Suomi pärjää, kun suomalainen nainen pärjää.
Tänään näkyy tulleen myös neljäs sija. Senkin tiimoilta oli tuoreeltaan haastatteluja, mutta niissä sävy oli hillityn toteava. Suomen edelle 31 maan joukosta kiilasivat Ruotsi, Portugali ja Kanada. Kilpailulajina oli maahanmuuttajien kotouttamisen onnistuminen ja mittarina MIPEX (The Migrant Integration Policy Index).
Pohjoismaista etenkin Ruotsi menestyy tällaisissa vertailuissa monella alueella, mutta Suomikin kohentaa asemiaan. Norja jää nykyvauhdillaan niistä naftisti.
Suomen vahvuudet ovat tasa-arvoajattelun vakavasti ottava yhteiskuntajärjestelmä, joka mahdollistaa poliittisen osallistumisen kaikille, ja koulutusjärjestelmä, joka pyrkii tarjoamaan yhtäläiset oppimisen mahdollisuudet jokaiselle taustoista riippumatta. Asiat, jotka Suomen kuitenkin pudottavat mitalisijoilta, ovat työelämään liittyvän liikkuvuuden ja maahanmuuttajien pysyvämmän oleskelun toppuuttelu. Sekä luistoa että pitoa siis puuttuu.
Ruotsi ja Norja kumpikin ovat tuon mittarin mukaan löytäneet sekä luiston että pidon paremmin kuin Suomi: maahanmuuttaja pystyy naapurimaissa hommaamaan töitä sujuvammin ja myös asettumaan aloilleen pysyvämmin.
Maahanmuuttajien koulutuksessa Ruotsi päihittää vielä muut, mutta Suomessa on kehitteillä nanosuksi siihenkin vaivaan: kotoutumiskoulutus uudistuu.
Se ei ole mikään pikku juttu. Kritiikkiä ehti kotoutumiskoulutuksen niskaan sataa vuosien mittaan monesta suunnasta, ja uudistuksen taustatyötä ja valmistelua onkin tehty rajusti. Viime ajat asialla on ollut Osallisena Suomessa -hanke. Nyt on aika katsoa, miten sukset toimivat.
Kymmenen kokeilua. Parhaiten luistavat pidetään. Menestystä kaikille mukaan päässeille!
Ajankohtaista luettavaa aiheesta:
Osallisena Suomessa: Kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi
Palaa otsikoihin | 4 puheenvuoroa
Valitettavasti ei ole. Kyseessä oli lähinnä maahanmuuttajille myönnettyjen etuuksien määrä verrattuna kantaväestöön. MIPEXin vertailulla ei ole mitään tekemistä kotouttamisen onnistumisen eli integroitumisen tulosten kanssa.
"Kritiikkiä ehti kotoutumiskoulutuksen niskaan sataa vuosien mittaan monesta suunnasta, ja uudistuksen taustatyötä ja valmistelua onkin tehty rajusti."
Kritiikkiin onkin syytä, sillä kotouttamis- ja kielikoulutuksen tuloksellisuuden mittaamista vastustavat vanhastaan sekä virkamiehet että koulutusta järjestävät tahot. Kokeilu ei ilmeisesti tuo mitään uutta tässä suhteessa.
Kotouttamiskoulutuksen ja siihen sisältyvän kielikoulutuksen tähänastisesta arvioinnista on katsausta tuossa linkkiin laittamassani raportissa s. 124-. Suunnitelmassa suositetaan sitä, että arvioitavaksi otettaisiin jatkossa myös koulutuksen laatu, joka tähän mennessä on jäänyt määrällisten mittareiden jalkoihin.
Kotouttamiskoulutuksen uudistaminen on suurimpia koulutuspoliittisia hankkeita pitkään aikaan. Kohteina ovat myös lasten ja nuorten sekä työperusteisten koulutus. Itse ainakin seuraan kiinnostuneena, millaisia käytänteitä kokeiluhankkeiden myötä vakiintuu tälle alalle.
Etuus oli minulta huono sanavalinta. MIPEX mittaa lähinnä maahanmuuttajia koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi mahdollisimman helposta kansalaisuuden (ja etuuksien) myöntämisestä saa pisteitä.
"tulokset riippuvat pitkälti niistä edellytyksistä, joita yhteiskunta suo"
Sitten on syytä mitata ja vertailla kotoutumistuloksia erikseen ja suhteessa näihin yhteiskunnan suomiin edellytyksiin. MIPEX ei sitä tee, vaikka kaikessa uutisoinnissa (ja tässä blogissa) puhuttiin nimenomaan vertailusta kotouttamisen onnistumisessa.
Se, että maahanmuuttajat saavat tietyssä maassa tukia, erityiskohtelua tai vaikkapa kansalaisuuden helpommin kuin toisessa, ei suinkaan tarkoita automaattisesti parempaa kotoutumista. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät, joiden vaikutus vaihtelee olosuhteiden mukaan.