Helposti verkossa

Miksei juuri kukaan saa enää keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa?

Olinpa kuuntelemassa kiinnostavaa paneelia eilen. Aiheena oli se, toteutuuko Suomessa viestinnällinen tasa-arvo.

Niinpä. Edistääkö esimerkiksi tämä netti moista tasa-arvoa vai tuppaako se pikemminkin eristämään osan porukasta marginaaliin – tai eristämään eri porukat toisistaan? Onko tasa-arvoa vasta sitten, kun joka kylästä pääsee laajakaistalle kaahaamaan? Miten pitkälle raha sanelee sen, mistä yhteiskunnassa puhutaan ja millä foorumeilla? Ainakin se sanelee sen, ketä kuullaan ja kuunnellaan.

Entä onko kaikilla oltava oikeus sanoa sanansa – vaikka se olisi yhteiskuntarauhaa tai eettisiä pelisääntöjä uhkaavaakin – ja saada se myös julkistaa? Vai kasvatetaanko väki suorastaan jo sanomisen pakkoon? Saako ihminen täällä edelleen olla vapaasti myös hiljaa ja umpimielinen?

Sitäkin ihmeteltiin, miksi telakan hitsaajien pitää käyttää aikaansa siihen, että he kirjaavat tekemisensä intraan ja välittävät virtuaalisesti tiedot seuraavan työvaiheen tekijöille. Miksei juuri kukaan saa enää keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa? Miksi pitää viestiä niin vimmatusti ja aina uusimpien kotkotusten mukaan?

Moni itse asiassa muuttaa Suomeen tasa-arvoisen yhteiskunnan ihanteen perässä. Maa, jossa saa ajatella mitä haluaa ja myös sanoa sen ääneen – se on hieno maa se!

Siinä unelmien ihmemaassa maahanmuuttajien asiointia viranomaisten kanssa viedään vauhdilla verkkoon. Kielenopetusta samoin. Rahaa palaa, ja niin palaa hermojakin, kun yhteys pätkii eikä tolkkua tule.

Siinä maassa yritetään myös viimeiseen asti säästää tulkkauspalveluista, koska tulkkaus on niin hidasta, hankalaa ja kallistakin.

Ilman viranomaisen järjestämää tulkkausapua jääneellä henkilöllä on toki oikeus tehdä vapaamuotoinen kirjallinen valitus säädetyssä määräajassa. Ohjeet siihen löytyvät epäilemättä vain muutamalla napinpainalluksella.

Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa

6.10.2009 17.45

Travel - not travel

Tietoyhteiskuntakupla

Vastaansanomattoman hyviä pointteja ja kysymyksiä, kuten muissakin kirjoituksissasi! "Tietoyhteiskuntaan" on hurahdettu ajattelematta asiaa sen tarkemmin. Monta kertaa kasvokkainen viestintä olisi kuitenkin se paras tapa hoitaa asiat ja resursseja pitäisi kohdistaa sen turvaamiseen.
Ja oma lukunsa on sitten se, että meistä kaikista on tullut oman itsemme sihteereitä ja joudumme päätteen äärellä tuskailemaan aivan toisten asiantuntemusten alueilla kaikenlaisten hämärien ohjelmien äärellä. Esimerkkinä tästä on vaikkapa valtionhallinnossa käytetty travel-ohjelma, jonka johdosta ei viitsi enää tehdä työmatkoja.

6.10.2009 19.23

Jaska C

Tulkkien käyttöä voisi harkita muuallakin kuin maahanmuuttajien asiointiapuna. Vältyttäisiin liialta mutkat suoriksi vääntävän apinaenglannin käytöltä joka paikassa ja puhujat saisivat keskittyä todellakin siihen minkä taitavat: esittämään asiansa pelkäämättä kompastuvansa kielimokiin.

9.10.2009 16.42

JIM

Anna esimerkkejä

Olisin muuten kiinnostunut tietämään, miten maahanmuuttajaopetusta viedään vauhdilla verkkoon.

25.10.2009 0.21

Minna S.

Esimerkki

Ajankohtainen esimerkki tuosta verkko-opetukseen panostamisesta on Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettava AIKIS-hanke (Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämishanke). Tarkempaa tietoa siitä on osoitteessa http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/aikis.

Verkkomateriaaleille on tällä alalla kovasti kysyntää ja tarvetta, se on selvä. Pelkästään niiden varassa ei silti kovin pitkälle pötkitä.

15.12.2009 11.11

Maahanmuuttajan vaimo

Asiaa kaikki

Totta puhut. Tässä maassa on maahanmuuttajalla muutenkin vaikeaa, esimerkiksi kielen opiskelun alkuvaiheessa. Mutta ei riitä että suomen kielen opiskelu ja esimerkiksi työnhaku on jo itsessään vaikeaa, siitä pitää tehdä vielä vaikeampaa siirtämällä kaikki nettiin. Sanonpa, että moni ei löydä täältä työpaikkaa yksinkertaisesti sen takia, että ei osaa täyttää monisivuisia työnhakulomakkeita netissä, vaikka suomen kieltä auttavasti osaisikin. Tärkeintä työnantajalle on, että hakija osaa täyttää lomakkeen netissä, ei se, onko hakijalla ammattitaitoa tai tehtävässä tarvittavaa suullista kielitaitoa.